ASP-lainoihin kaavaillaan isoja muutoksia: koko maassa katto 230 000 euroa, lyhennysvapaata jopa neljä vuotta
Iiro-Matti Nieminen / STT
Ensiasunnon ostamista helpottavaan ASP-järjestelmään kaavaillaan useita merkittäviä muutoksia. ASP-lainojen enimmäismäärät nousevat valtaosassa maata reippaasti, jos hallituksen suunnitelmat toteutuvat. Myös lyhennysvapaiden pitämiseen tulisi lisää mahdollisuuksia.
Suunnitelmat käyvät ilmi hallituksen lakiehdotuksesta, joka lähti lausuntokierrokselle viime viikolla.
Ehdotuksen mukaan nykyisistä ASP-lainan alueellisista enimmäismääristä luovuttaisiin. Jatkossa korkotukilainaa voisi saada koko maassa enimmillään 230 000 euroa, joka on nykyinen ASP-lainan maksimimäärä Helsingissä.
Muutos nostaisi huomattavasti lainojen enimmäismääriä Helsingin ulkopuolella. Nyt ASP-lainaa voi saada Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa enintään 185 000 euroa. Tampereella ja Turussa raja on 160 000 euroa ja muilla alueilla 140 000 euroa.
Siirtyminen yhteen enimmäislainamäärään selkeyttäisi järjestelmää, arvioi pääekonomisti Juho Keskinen asuntorahoitukseen erikoistuneesta Hypo-pankista.
Hän nostaa esiin, että ensiasunnon ostajien asemaa on hiljattain heikennetty varainsiirtoveron muutoksella. Ensiasunnon ostajien vapautus varainsiirtoverosta lakkautettiin tämän vuoden alusta.
Keskinen ajattelee, että tätä heikennystä voidaan nyt kompensoida ASP-järjestelmän uudistuksella, jolla parannetaan ensiasunnon ostajien asemaa.
– Siinä mielessä se on erittäin perusteltua ja tervetullutta. Emmehän me halua työntää nuoria ensiasunnon ostajia pois omistusasumisen polulta, Keskinen sanoo STT:lle.
ASP-lainojen alueellisia enimmäismääriä korotettiin tämän vuoden huhtikuussa. Lakiehdotuksessa todetaankin, että enimmäismäärissä ei tällä hetkellä ole asuntojen hinnoista johtuvaa korotustarvetta.
Hypon Keskinen kuitenkin sanoo, että aiemmin ASP-lainojen alueelliset enimmäismäärät eivät ole aina pysyneet asuntojen hintakehityksen mukana vaan laahanneet perässä.
Jos koko maassa on tulevaisuudessa yksi ASP-lainan enimmäismäärä, täytyy Keskisen mukaan pitää huolta siitä, että raja on riittävän korkea. Hän ennakoi, että kasvavissa kaupungeissa asuntojen hinnat tulevat jatkossa nousemaan, kun kysyntä elpyy ja toisaalta uusia asuntoja valmistuu lähivuosina niukasti.
Toinen keskeinen ensiasunnon ostajia hyödyttävä muutos olisi, että lyhennysvapaata voisi laina-aikana saada yhteensä neljä vuotta nykyisen kahden vuoden sijaan. Tämä lisäisi lainan joustavuutta.
Nykyisen ASP-järjestelmän yksi ongelma on ollut juuri joustamattomuus asuntosäästäjän ja ensiasunnon ostajan kannalta. Järjestelmän kankeutta pyritään nyt eri tavoin vähentämään.
Lakiehdotuksen mukaan asuntosäästäjä voisi tulevaisuudessa saada lainan ensiasuntoa varten joko korkotukilainana, valtiontakauslainana tai molempina. Maksuttoman valtiontakauksen saaminen ei edellyttäisi korkotukilainaa, vaan lainansaaja voisi valita myös maksullisen korkosuojauksen.
Hallitussihteeri Satu Eronen ympäristöministeriöstä kertoo STT:lle, että muutoksen vaikutusten ei odoteta olevan kovin suuria, koska ASP-lainojen edut ovat niin hyvät, että ne käyvät suurimmalle osalle ensiasunnon ostajista.
– Tavoite on, että ensiasunnon ostaja voisi lainaneuvotteluissa aidosti harkita, mikä on hänen tilanteessaan paras vaihtoehto, Eronen sanoo.
ASP-säästämisen kannalta merkittävä muutos olisi, että vaadittu asuntosäästämisen vähimmäisaika laskettaisiin jatkossa kuukausina vuosineljännesten sijaan. Lakiehdotuksen mukaan ASP-tilille olisi jatkossa tehtävä vähintään 20 kuukausittaista talletusta.
Asuntosäästämisen aloittamisen yläikäraja pysyisi ennallaan, eli jatkossakin ASP-tilin voisi avata vielä 44-vuotiaana. Sen sijaan ASP-tilin avaamisen 15 vuoden alaikärajasta luovuttaisiin.
Muun muassa pankkien ja vakuutusyhtiöiden etujärjestö Finanssiala on toivonut, että ASP-lainan saamiseen riittäisi jatkossa viiden prosentin omarahoitusosuus. Tällaista muutosta ei kuitenkaan lakiehdotukseen sisälly, vaan raja pysyisi kymmenessä prosentissa asunnon hankintahinnasta.
Ensiasunnon ostaja voi nykyisin saada tavallisen asuntolainan viiden prosentin omarahoitusosuudella, mutta ASP-lainoissa kynnys on korkeampi eli kymmenen prosenttia. Tätä on perusteltu sillä, että ASP-järjestelmä kannustaa pitkäaikaiseen säästämiseen.
ASP-lainojen osuus kaikista uusista ensiasuntolainoista lähti selkeään kasvuun korkojen nousun jälkeen. Viime vuonna jo useampi kuin joka viides uusi ensiasuntolaina oli ASP-laina. Isona syynä tähän voi olla ASP-lainoihin sisältyvä valtion korkotuki.
Jos ASP-lainan kokonaiskorko ylittää 3,8 prosenttia, valtio maksaa 70 prosenttia tämän tason ylittävästä korosta. Korkotukea maksetaan ensimmäiset kymmenen vuotta laina-ajasta.
Nollakorkoaikana korkotukea ei maksettu käytännössä ollenkaan vuosikausiin. Tilanne kuitenkin muuttui, kun korot ampaisivat nousuun. Viime vuonna valtio maksoi ASP-lainojen korkotukea jo yli neljän miljoonan euron edestä.
Ympäristöministeriön Erosen mukaan riippuu kuluttajasta ja tämän tilanteesta, mikä ASP-järjestelmään suunnitelluista muutoksista olisi kyseiselle henkilölle kaikkein merkittävin. Jokin muutos voi olla yhdelle ihmiselle todella merkittävä, mutta ei lainkaan tärkeä toiselle.
– Kokonaisuutena ajattelen, että tässä uudistuksessa eniten merkitystä on sillä, että teemme tästä järjestelmästä ja lainsäädännöstä selkeämmän sekä kuluttajille että luottolaitoksille.
Myös Hypon Keskinen pitää hyvänä, jos ASP-järjestelmästä tulee uudistuksen myötä aiempaa joustavampi ja helpommin ymmärrettävä.
– Mitä mutkikkaampi järjestelmä, sitä herkemmin se aiheuttaa sen, että ei ryhdytä tekemään asuntosäästämistä.
Erosen mukaan tarkoituksena on, että tulevaisuudessa asunnonostajan olisi mahdollista googlaamalla löytää nyt valmisteilla oleva laki, lukea se läpi ja ymmärtää siitä suunnilleen, miten asuntosäästöjärjestelmä toimii.
Nyt ASP-järjestelmää koskevat säännökset ovat useammassa eri laissa.
– Tällä hetkellä ne ovat todella hajanaisia, ja ne ovat vanhaa lakitekstiä, joka ei varmasti aukea kaikille.
Lausuntokierros päättyy lokakuussa, ja hallituksen lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle loppuvuodesta. ASP-järjestelmän uudistus tulisi voimaan vuoden 2026 alusta.
