Allergikoille tärkeä siitepölytiedotus vaakalaudalla rahapulan takia – "Monesta tuntui jopa pelottavalta ajatus siitä, että pitäisi jäädä tyhjän päälle"
Merja Kallikari / STT
Vetistä nuhaa, silmien kutinaa, hengitysvaikeuksia, väsymystä ja tukalaa oloa. Suomalaisista joka viides kärsii siitepölykauden aikana erilaisista allergiaoireista.
Siitepölyallergia heikentää ihmisen elämänlaatua ja terveyttä, mikä voi esimerkiksi laskea hänen työ- ja toimintakykyään ja aiheuttaa sairauspoissaoloja. Yhteiskunnalle siitepölyallergian hintalappu on niin suuri, että valtion tulisi osallistua siitepölytiedotuksen rahoitukseen, sanoo STT:lle palvelun parissa työskentelevä dosentti Annika Saarto Turun yliopistosta.
Saarron mukaan tiedotuspalvelu tarjoaa hyödyllistä tietoa allergikolle, sillä tämä voi ennusteiden avulla muun muassa säätää allergialääkitystään tai vältellä siitepölyhuippuja.
– Siitepölytiedotteilla on myös psykologinen vaikutus: ihminen tuntuu jotenkin hallitsevan allergiaa, jonka armoilla hän on.
Turun yliopiston biodiversiteettiyksikköön kuuluva siitepölytiedotus on seurannut siitepölytilannetta vuodesta 1974 ja julkaissut siitepölytiedotteita lähes 50 vuotta.
Tammikuussa näytti siltä, että siitepölyennusteet jäävät historiaan rahapulan takia, mutta jatkoa järjestyi vielä tälle kaudelle yliopiston rahoituksella. Samalla ryhdyttiin selvittämään pysyvää rahoitusta.
– Olemme jatkaneet keskustelua sekä yliopiston sisällä että ulkopuolella. Olemme myös avanneet yhteyksiä poliittisten päättäjien suuntaan tiiviissä yhteistyössä Allergia-, iho- ja astmaliiton kanssa, Saarto kertoo.
Liiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaa tarkentaa, että toivetta siitepölytiedotuksen julkisesta rahoituksesta viedään päättäjille eduskunnan allergia- ja astmaverkoston kautta.
– Tavoitteena on pysyvä rahoitus ja mieluummin vielä niin, että kyse on viranomaistoiminnasta, mikä takaisi jatkuvuuden.
Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs jakaa Saarron näkemyksen siitä, että siitepölytiedotus on arvokas apuväline allergikoille. Alkuvuoden uutiset palvelun alasajosta ehtivät poikia liittoon tyrmistyneitä yhteydenottoja.
– Monesta tuntui jopa pelottavalta ajatus siitä, että pitäisi jäädä tyhjän päälle, kun on totuttu, että helppokäyttöinen palvelu on käytössä, Ijäs kertoo.
Siitepölysesonki kestää pahimmillaan alkukeväästä syksyn ensimmäisiin pakkasiin. Ijäksen mukaan pelkona on, että ilmastonmuutoksen myötä kausi pitenee entisestään, kun voimakkaasti allergisoivien tuoksukkikasvien siitepölyä kantautuu yhä enemmän eteläisestä Euroopasta.
Tyypillisesti siitepölyallergiaa aiheuttavat muun muassa leppä, pähkinäpensas, koivu ja muut lehtipuut sekä heinät, pujo ja niiden sukulaiskasvit.
– Siitepölytiedotus on tärkeä omahoidon väline allergikolle, sillä palvelun avulla hänen ei esimerkiksi tarvitse aloittaa lääkehoitoa ihan sokkona. Joillakin allergialääkkeillä saavutetaan paras teho 1–2 viikon jälkeen, joten ennakointi on tärkeää.
Ijäksen mukaan siitepölytiedotus auttaa myös terveydenhuollon ammattilaisia, jotka etsivät syitä potilaan oireille tai vaikkapa sopivaa ajankohtaa siedätyshoidolle.
– Näemme, että palvelu on yksi keino vaikuttaa sairastavien elämänlaatuun ja allergioiden yhteiskunnallisiin kustannuksiin. Jos palvelua ei olisi, terveydenhuollon kuorma kasvaisi.
Aikalisän saanut siitepölytiedotus julkaisee tänä vuonna ajankohtaisia tiedotteita siitepölytilanteesta ja ennusteita sen etenemisestä Norkko-sivustolla kolme kertaa viikossa: maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Oikeastaan palvelu on nyt parempi kuin viime vuonna, jolloin tiedotteita julkaistiin vain kerran viikossa. Lisäksi tiedot ovat nyt maksutta kaikkien käytettävissä, kunhan tietoja julkaistaessa lähde mainitaan.
– Teimme vuodenvaihteessa kyselyn, johon saimme lähes 700 vastausta. Niistä tuli nopeasti ilmi, että ihmiset tarvitsevat tietoa usean kerran viikossa, Annika Saarto kertoo.
– Se oli meille yllättävää, millä tarkkuudella tietoja halutaan. Oletimme, että mahdollisimman tarkalta alueelta, mutta maakuntataso olikin vastaajien mielestä kaikkein relevantein.
Kyselyn vastaajat saivat samalla tiedon siitä, että palvelu uhkaa loppua. Avoimissa vastauksissa näkyi Saarron mukaan huoli jatkosta.
– Saamme muutenkin jatkuvasti kommentteja ja yhteydenottoja. Aika harva tietää, ettei palvelulla ole julkista rahoitusta. Se on tullut esiin lukemattomia kertoja.
Aikaisemmin siitepölytiedotus keräsi rahoitusta monesta eri lähteestä, muun muassa myymällä tiedotteita yrityksille.
Saarron mukaan yrityskumppanit ovat olleet esillä myös tulevan rahoitusmallin mietinnässä, mutta esimerkiksi lääkeyhtiön rahoitus herättäisi hänen mielestään helposti jatkokysymyksiä.
– Julkinen rahoitus olisi yksinkertaisempaa kuin yksityinen, ja yhteiskunnallisen merkityksen takia julkinen on mielestäni myös perusteltua.
Biodiversiteettiyksikön johtaja, professori Ilari Sääksjärvi korostaa, että siitepölytiedotus tarjoaa myös ainutlaatuista seurantatietoa tutkimustyöhön. Hän ei halua puhua euroista, mutta sanoo siitepölyseurannan yliopistolta saaman rahoituksen olevan huomattava summa.
– Se ei valitettavasti riitä täysipainoiseen tiedotukseen, eikä rahoitusta ole järkevää hoitaa kokonaan yliopiston perusrahoituksesta. Puhutaan usean ihmisen palkasta, ja yliopistolta tulee myös tutkimusinfrastruktuuri, Sääksjärvi suostuu avaamaan.
Saarto haluaa tyrmätä harhaluulon, jonka mukaan esimerkiksi siitepölyennuste syntyy "vain nappia painamalla".
– Ennusteeseen koostetaan tietoa monesta eri lähteestä, ja päälle lisätään oma kokemus sekä havainnot luonnosta. Se on henkistä käsityötä, hän kuvailee.
– Haasteenamme on luonnon ennakoimattomuus.
