Pet­ra Sö­der

A. Ahlst­röm Oy juh­lii tänä vuon­na 175-vuo­tis­ta tai­val­taan, kun Ant­ti Ahlst­röm aloit­ti su­vun lii­ke­toi­min­nan vuon­na 1851 Me­ri­kar­vi­an Lan­kos­kel­la.

– Ahlst­röm Ruuk­ki on kes­kei­nen osa tätä pit­kää ja mer­kit­tä­vää ta­ri­naa, jos­sa te­ol­li­suus, ark­ki­teh­tuu­ri, muo­toi­lu ja kult­tuu­ri­pe­rin­tö kie­tou­tu­vat ai­nut­laa­tui­sek­si ko­ko­nai­suu­dek­si, ker­too Pe­ter Ahlst­röm, A. Ahlst­röm Kiin­teis­töt Oy:n toi­mi­tus­joh­ta­ja.

Vii­den­nes­sä su­ku­pol­ves­sa yh­ti­ös­sä työs­ken­te­le­vä Pe­ter Ahlst­röm rau­hoit­tuu it­se­kin, kun pää­see vilk­kaal­ta Hel­sin­gin pää­kont­to­ril­ta Ahlst­röm Ruu­kin rau­hal­li­seen mil­jöö­seen.

– Vaik­ka töi­tä on pal­jon, tämä ym­pä­ris­tö on niin rau­hal­li­nen, et­tä mie­li rau­hoit­tuu sa­man tien, kun tän­ne tu­lee, hän ker­too.

Yh­tiö ja Ruu­kin huol­to­po­ruk­ka on sa­nee­ran­nut juh­la­vuo­den kun­ni­ak­si yh­teis­kun­ta­vas­tuu­na Noor­mar­kun hau­taus­maan kap­pe­lia eli en­tis­tä avaus­huo­net­ta.

– 50 vuot­ta Ahlst­rö­min pal­ve­luk­ses­sa ol­lut Erk­ki Mä­ki­nen oli maa­laa­mas­sa ai­koi­naan avaus­huo­net­ta en­sim­mäi­se­nä ke­sä­työ­nään ja tänä ke­sä­nä hän oli eläk­keel­tään ke­sä­töis­sä maa­laa­mas­sa sa­mais­ta ra­ken­nus­ta, Ahlst­röm ker­too.

Ahlst­röm Ruu­kin alu­eel­la on tois­ta­sa­taa ra­ken­nus­ta huol­let­ta­va­na. Ko­ko­ai­kai­sia työn­te­ki­jöi­tä yh­ti­öl­lä on rei­lu 60 ja ke­säi­sin Ahlst­röm työl­lis­tää kym­me­niä ke­sä­työn­te­ki­jöi­tä.

– Työl­lis­täm­me ke­sä­työn­te­ki­jöi­tä jo­kai­sel­le toi­mi­a­lal­le niin klu­bil­le, huol­to­töi­hin kuin puu­tar­haan­kin. Yh­teis­kun­ta­vas­tuu on ol­lut alus­ta as­ti yh­ti­öl­lem­me tär­ke­ää, Ahlst­röm ker­too.

Ruu­kin alu­eel­la käy­dään ul­ko­mail­ta saak­ka tu­tus­tu­mas­sa sen ai­nut­laa­tui­seen mil­jöö­seen. Al­var Aal­lon ark­ki­teh­tuu­ri kiin­nos­taa ark­ki­teh­te­ja ym­pä­ri maa­il­man.

– Kesä on vuo­den vilk­kain­ta ai­kaa Ruu­kil­la ja tääl­lä käy pal­jon ih­mi­siä tu­tus­tu­mas­sa Vil­la Mai­re­aan ja eri ruuk­ki­koh­tei­siin.

Muis­ta ruu­keis­ta, ku­ten Ström­for­sis­ta, yh­tiö päät­ti luo­pua jo 2010-lu­vul­la. Kaut­tu­an ruuk­ki myy­tiin vii­mei­se­nä ko­ro­na­pan­de­mi­an jäl­keen, min­kä jäl­keen yh­tiö on kes­kit­tä­nyt kaik­ki pa­nok­sen­sa Ahlst­röm Ruuk­kiin.

– Ta­voit­tee­na on teh­dä Ahlst­röm Ruu­kis­ta Suo­men ve­to­voi­mai­sin ruuk­ki­koh­de, Ahlst­röm suun­nit­te­lee.

Ahlström ruukki sijaitsee Noormarkun Makkarakosken rannalla.

Tiina Rajala/ Ahlström

Ruu­kil­la pyö­rii py­sy­vä Ahlst­röm Vo­ya­ge -näyt­te­ly, jos­sa pää­see tu­tus­tu­maan alu­een his­to­ri­aan ylei­sö­kier­rok­sil­la sekä ke­sä­kau­del­la it­se­näi­ses­ti kah­vi­lan au­ki­o­lo­ai­ko­jen mu­kai­ses­ti.

– Van­has­sa pa­jas­sa si­jait­se­va näyt­te­ly esit­te­lee mie­len­kiin­toi­sel­la ta­val­la Ahlst­röm-yh­ti­öi­den, su­vun sekä Ahlst­röm Ruu­kin his­to­ri­aa ja ny­ky­päi­vää 175 vuo­den ajal­ta.

Näyt­te­lys­sä ovat esil­lä näyt­tä­vät ruuk­ki­a­lu­een ja Vil­la Mai­re­an pie­nois­mal­lit. Näyt­te­lys­sä pää­see tu­tus­tu­maan myös Iit­ta­lan, Kar­hu­lan ja Rii­hi­mä­en la­si­teh­tai­den tai­de­la­siin.

Ahlst­röm Ruu­kil­le on myös kun­ni­an­hi­moi­sia tu­le­vai­suu­den suun­ni­tel­mia, kun alu­eel­le on kaa­vail­tu vie­rai­lu- ja tai­de­kes­kus­ta, joka kes­kit­tyy ark­ki­teh­tuu­riin, de­sig­niin ja tai­tee­seen.

– Bräd­går­den on suun­ni­tel­tu Ruu­kin uu­dek­si sy­dä­mek­si ja toi­min­nan kes­kuk­sek­si, joka to­teu­tuu toi­vot­ta­vas­ti vie­lä mi­nun ai­ka­na­ni, Ahlst­röm ker­too.

Ahlst­rö­min his­to­ri­aa

Ant­ti Ahlst­röm os­ti Noor­mar­kun ruu­kin pak­ko­huu­to­kau­pas­ta vuon­na 1870. Ruu­kin siir­ryt­tyä Ahlst­rö­min omis­tuk­seen alet­tiin rau­ta­ruuk­kia kun­nos­taa ja laa­jen­taa. Ruu­kin saha pa­loi vuon­na 1875 ja paja kah­des­ti vuo­si­na 1883 ja 1893, jo­ten sekä saha et­tä paja jou­dut­tiin ra­ken­ta­maan uu­del­leen. Vii­mei­sen pa­lon jäl­keen paja pää­tet­tiin ra­ken­taa ki­ves­tä.

Ahlst­rö­min per­he aset­tui Noor­mark­kuun vuon­na 1870. Rei­lun 60 vuo­den ai­ka­na ruuk­ki­a­lu­eel­le ra­ken­net­tiin kol­me mer­kit­tä­vää su­vun asuin­ra­ken­nus­ta; Iso­ta­lo, Ha­vu­lin­na ja Al­var ja Ai­no Aal­lon suun­nit­te­le­ma Vil­la Mai­rea sekä run­saas­ti mui­ta mer­kit­tä­viä ra­ken­nuk­sia, ku­ten Pää­kont­to­ri, vir­kai­li­ja­hu­vi­lat ja osa työ­vä­en asun­nois­ta.

Ant­ti ja Eva Ahlst­rö­min pe­ril­li­set jat­koi­vat lii­ke­toi­min­nan ke­hit­tä­mis­tä. 1900-lu­vun ai­ka­na yh­ti­ös­tä kas­voi kan­sain­vä­li­nen ke­mi­al­lis­ta ja me­kaa­nis­ta met­sä­te­ol­li­suut­ta sekä ko­ne­pa­ja- ja la­si­te­ol­li­suut­ta har­joit­ta­va mo­ni­a­la­y­ri­tys.

Suu­ry­ri­tys­tä hal­lin­noi­tiin Noor­mar­kun Pää­kont­to­ril­ta ai­na vuo­teen 1966 as­ti, jol­loin or­ga­ni­saa­ti­ouu­dis­tus siir­si osan pää­kont­to­ri­toi­min­nois­ta yh­ti­ön Hel­sin­gin kont­to­ril­le. Noor­mark­ku säi­lyi kui­ten­kin emo­yh­ti­ön vi­ral­li­se­na ko­ti­paik­ka­na ai­na vuon­na 2001 teh­tyyn yh­ti­ön ja­kau­tu­mi­seen as­ti.