Lukko on myös monialakonserni – Lukon toimitusjohtaja Rafael Eerola juoksee palaverista palaveriin, käsiteltävät aiheet eivät enää koske vain jääkiekkoa
Pauli Uusi-Kilponen
Jotain muutoksesta kertoo jo työntekijämäärä. Lukko Oy:stä saa palkkansa sata ihmistä. Työntekijämäärä nousee etenkin jääkiekon ulkopuolisesta liiketoiminnasta.
– Voidaan puhua monialakonsernista, jonka keskiössä on huippukiekkoilu eli liigajoukkue, sanoo Rafael Eerola.
Lukko järjestää tapahtumia ja konsertteja ravintolatoiminnan lisäksi. Viimeksi seura hankki Marina Vistan liiketoiminnan. Hankinnan ansiosta jääkiekon ulkopuolisen toiminnan liikevaihto nousee yli kuuden miljoonan.
Muun liiketoiminnan kasvattaminen kuuluu seuran strategiaan. Eerola kuitenkin muistuttaa, että nyt mennään näillä hankinnoilla eteenpäin. Strategian tarkoituksena on muun muassa vähentää konserniavustusta.
Vielä muutama vuosikymmen sitten liigaseuroissa toiminta keskittyi jääkiekkoon ja sen oheistoimintaan. Toimistossa oli pari ihmistä toimitusjohtajan lisäksi. Seurat elivät paljolti kädestä suuhun. Lentävä hokema oli, että toimitusjohtaja napattiin kadulta ja laitettiin hyvin istuva puvuntakki päälle. Liiketoimintaosaamisen perään ei hirveästi kyselty.
Nykyisin seurat ovat osakeyhtiöitä. Toimitusjohtajan pitää hallita numeropuoli, toteuttaa seurajohdon kanssa yhdessä luotua strategiaa ja sovittaa urheilupuolen taloudelliset toiveet hallituksen asettamiin raameihin.
– Tämä ei ole mikään yhden ihmisen show. Tehdään tiimityötä ja jokaisella liiketoiminnan eri alueella pitää olla omat osaavat vetäjänsä, Eerola muistuttaa.
Hänen päivänsä alkaa usein jo aamukuudelta uinnilla. Kun syksy etenee, vaihtuu uinti aamukiekkoiluun. Sen jälkeen alkaa palaverirumba.
– Kyllähän tämä aika hektistä on, mutta sen pitääkin olla, sanoo Eerola.
Yksi paljon työtä vaativa asia on jäähallin lähes 18 miljoonan remontti. Lukon osuus kustannuksista on karkeasti arvioiden kolmasosa.
– Lukolla on hallihankkeessa aktiivinen rooli. Meiltä projektiryhmään kuuluvat RTK:n konsultti, hallituksen jäsen itseni lisäksi. On paljon pieniä ja vähän isompiakin asioita, joita pitää sovitella kokonasuuteen. Suunnittelupuolella pitäisi olla valmista marras-joulukuussa, Eerola arvioi.
Hallihanke toteutetaan niin, että pelaamista voidaan jatkaa Äijänsuolla, joskin se vaatii hyvää suunnittelua ja aikatauluissa pysymistä.
Eerola kutsui rakentajan eli NCC:n edustajat seuraamaan Pitsiturnausta, jotta he näkisivät, miltä täysi halli näyttää. Eerolan mukaan vieraat saivat turnauksesta useita tärkeitä vinkkejä hankkeen toteuttamiseen. He myös ihastelivat kesäturnauksen tunnelmaa. Heti aamusta tupa täysi, eli 5 000 lipun lunastanutta.
Vaikka areena saa uuden kuosin ja näyttää perin erilaiselta, Eerolan mukaan halliin jää myös paljon vanhaa. Kaikki ei mene uusiksi.
Rafael Eerola odottaa alkavasta superkaudesta joka tavalla kiinnostavaa.
– Pelejä on entistä enemmän. Joukkueet ovat vahvistuneet ja liigaan nousi Jokerit, joka on tehnyt suuria panostuksia joukkueeseen, kehuu Eerola.
Dramatiikkaakaan ei tule puuttumaan. 17 joukkueen sarjasta kolme lähtee kauden päätteeksi porrasta alemmas eli kymmenen joukkueen B-liigaan.
Eerola tunnustaa, että resurssierot seurojen välillä ovat kasvaneet. Se ei välttämättä merkitse pelaajabudjetin mukaista järjestystä sarjataulukossa.
– Muutamat viime kaudet ovat osoittaneet, että aina löytyy yllättäjiä pienen budjetin seuroista. Niin voi käydä nytkin.
Lukon aloitus on sikäli erikoinen, että heti kärkeen joukkue saa pelata kotona neljä peliä peräkkäin. Syyskuun ensimmäisenä päivänä sarja-avauksessa tulee vastaan Ilves.
– Tarvitsemme ilman muuta hyvän startin kauteen, sanoo Eerola.
Jos neljän kotipelin jälkeen plakkarissa on tuhti pistepotti, luo se positiivisen vireen joukkueeseen ja koko kiekkoyhteisöön.
Runkosarja alkaa aikaisemmin ja päättyy myöhemmin. Sarjaohjelmaakin on jouduttu rukkaamaan ihan viime päiviin asti. Harjoituspelejäkään ei Lukko ehdi pelata kuin neljä.


