Jo­han­na Lat­va­la, Mim­ma Leh­to­vaa­ra / STT

Nyt mak­se­taan ko­ro­na-ajan eris­täy­ty­mi­sen vel­kaa, sil­lä pan­de­mi­an jäl­keen mo­nia tau­te­ja sai­ras­te­taan ta­va­no­mais­ta enem­män. Näin ku­vaa Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen (THL) tar­tun­ta­tau­ti­lää­kä­ri Ai­no Nyq­vist.

– Ylei­ses­ti voi sa­noa näin, et­tä kun pan­de­mia-ai­ka­na ih­mi­set oli­vat ko­to­na, ta­pah­tu­mat pe­rut­tiin, ei ol­lut täl­lais­ta ih­mis­ten vä­lis­tä kans­sa­käy­mis­tä, niin sil­loin ei myös­kään mi­tään mui­ta­kaan tau­te­ja juu­ri liik­ku­nut vä­es­tös­sä. Nyt pan­de­mia-ajan jäl­keen me huo­maam­me, et­tä mo­nia tau­te­ja on enem­män kuin pan­de­mia-ai­ka­na.

Eli voi­ko täs­tä aja­tel­la niin, et­tä mak­sam­me ta­val­laan ko­ro­na-ajan vel­kaa ta­kai­sin?

– Näin voi aja­tel­la, Nyq­vist sa­noo.

Suo­mes­sa liik­kuu täl­lä het­kel­lä my­kop­las­maa, hin­ku­ys­kää ja myös ko­ro­na­ta­paus­ten mää­rä on nous­sut. Li­säk­si liik­keel­lä on niin sa­not­tu­ja ta­val­li­sia fluns­sa­vi­ruk­sia. Näin lis­taa do­sent­ti, apu­lai­sy­li­lää­kä­ri Ee­va Ruot­sa­lai­nen Hu­sis­ta.

– Hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­ot kuor­mit­ta­vat vä­es­töä sai­raus­pois­sa­o­loi­na ja voi­vat joh­taa eri­tyi­ses­ti ris­ki­ryh­mil­lä sai­raa­la­hoi­toi­suu­teen. Ai­em­min eri hen­gi­tys­tie­pa­to­gee­nien ai­heut­ta­mat epi­de­mi­at ovat al­ka­neet sel­ke­äs­ti vas­ta syys­kuus­sa, mut­ta nyt jo ke­säl­lä my­kop­las­man ja hin­ku­ys­kän osal­ta. Myös ko­ro­na on vauh­dit­tu­nut jo ke­säs­tä al­ka­en, Ruot­sa­lai­nen sa­noo.

Ta­val­li­sis­ta fluns­sis­ta ja rä­kä­tau­deis­ta ei ole ti­las­to­tie­toa, mut­ta THL:n Nyq­vist huo­maut­taa, et­tä suu­rin osa hen­gi­tys­tie­sai­rauk­sis­ta on ni­me­no­maan fluns­sia. Hän ker­too, et­tä my­kop­las­ma­ta­pauk­sien mää­rä on ol­lut kas­vus­sa ja et­tä hin­ku­ys­käs­sä on me­neil­lään epi­de­mi­a­vuo­si.

Inf­lu­ens­sa­ta­pauk­sia on ra­por­toi­tu vas­ta kou­ral­li­nen, ja tau­ti tyy­pil­li­ses­ti al­kaa­kin jyl­lä­tä vas­ta vuo­den­vaih­teen mo­lem­min puo­lin.

– Koko elo­kuun ai­ka­na Suo­mes­sa to­det­tiin ai­no­as­taan 31 inf­lu­ens­sa­ta­paus­ta, Nyq­vist ker­too.

Ko­ro­na­ti­lan­ne on ylei­ses­ti ot­ta­en rau­hal­li­nen, vaik­ka ta­paus­mää­rien nou­su nä­kyy, Nyq­vist sa­noo. Syk­syn ede­tes­sä ja tal­vea koh­ti men­tä­es­sä ko­ro­nan­ta­pauk­set ole­tet­ta­vas­ti li­sään­ty­vät.

– Esi­mer­kik­si jä­te­ve­si­seu­ran­nas­sa ko­ro­na­ti­lan­ne on ol­lut val­ta­kun­nal­li­sel­la ta­sol­la lie­väs­sä nou­sus­sa hei­nä­kuus­ta läh­tien ja myös la­bo­ra­to­ri­o­var­men­ne­tut ko­ro­na­ta­paus­mää­rät ovat ol­leet lie­väs­sä nou­sus­sa hei­nä­kuus­ta läh­tien.

Ko­ro­nan vuok­si sai­raa­la­hoi­toon jou­tu­nei­den mää­rä on Nyq­vis­tin mu­kaan lie­väs­ti nous­sut hei­nä­kuus­ta läh­tien, mut­ta elo­kuus­sa nou­su vai­kut­tai­si ta­saan­tu­neen.

Ko­ro­na­ro­ko­tus­ten te­hos­te­kier­ros on aloi­tet­tu tänä vuon­na ai­em­min kuin vii­me vuon­na. En­sim­mäi­sek­si ro­ko­tet­ta suo­si­tel­laan mer­kit­tä­vim­mil­le ris­ki­ryh­mil­le eli hoi­va­ko­deis­sa asu­vil­le tai sään­nöl­li­ses­sä jär­jes­te­tys­sä ko­ti­hoi­dos­sa ole­vil­le iäk­käil­le ih­mi­sil­le, kai­kil­le 80 vuot­ta täyt­tä­neil­le ja sitä van­hem­mil­le sekä kai­ke­ni­käi­sil­le voi­mak­kaas­ti im­muu­ni­puut­tei­sil­le ih­mi­sil­le. Ikä­ryh­mäl­le 75–79-vuo­ti­aat suo­si­tel­laan ro­ko­tus­ta ai­em­pia syk­sy­jä ai­kai­sem­min.

Vii­meis­tään inf­lu­ens­sa­ro­ko­tus­ten yh­tey­des­sä suo­si­tel­laan ko­ro­na­ro­kot­teen te­hos­te­an­nos­ta myös täy­si-ikäi­sil­le, joil­la on jo­kin va­ka­van ko­ro­na­tau­din ris­kiä li­sää­vä sai­raus ja muil­le 65 vuot­ta täyt­tä­neil­le ja sitä van­hem­mil­le.

Nyq­vis­tin mu­kaan tä­män­het­ki­ses­tä ko­ro­nan val­ta­va­ri­an­tis­ta ei ole viit­tei­tä, et­tä se ai­heut­tai­si va­ka­vam­paa tau­din­ku­vaa.

Hu­sin Ee­va Ruot­sa­lai­sen mu­kaan koko Suo­men jä­te­ve­si­pi­toi­suuk­sis­ta on näh­tä­vis­sä, et­tä ko­ro­na­vi­rus­pi­toi­suu­det oli­vat jo elo­kuus­sa sel­väs­ti edel­lis­vuo­den vas­taa­vaa ajan­koh­taa edel­lä. Hän ar­vi­oi, et­tä syy­nä voi ol­la vi­ruk­sen muun­tu­mi­nen ja epi­de­mi­a­pii­kin puut­tu­mi­nen ke­vääl­tä: ih­mi­sil­lä ei ole sai­ras­te­tun tau­din tai ro­ko­tus­ten an­ta­maa suo­jaa, kos­ka edel­li­ses­tä ro­ko­tus­kier­rok­ses­ta on jo va­jaa vuo­si.

Ruot­sa­lai­sen mu­kaan vii­me vuon­na jä­te­ve­si­pi­toi­suu­den, sai­raa­la­hoi­toi­suu­den tar­peen sekä ko­ro­na­kuo­le­mien huip­pu oli mar­ras­kuun toi­sel­la vii­kol­la.

– Jos tämä epi­de­mia me­nee vii­me vuo­den ta­voin, oli­si ko­ro­na­huip­pu ai­em­min kuin vii­me vuon­na, esi­mer­kik­si jo lo­ka­kuus­sa. Seu­raa­vat muu­ta­mat vii­kot ker­to­vat, mi­ten epi­de­mia ete­nee.

– Meil­lä on nyt kil­pa­juok­sua ko­ro­na­ro­ko­tus­ten kans­sa, et­tä ris­ki­ryh­mät sai­si­vat ro­kot­teen en­nen kuin epi­de­mia kiih­tyy huip­puun­sa ja ai­heut­taa sai­raa­la­hoi­toi­suu­den kas­vua ja kuo­le­mia.

Vii­me vuon­na inf­lu­ens­sa- ja rs-vi­rus seu­ra­si­vat ko­ro­naa noin puo­len­tois­ta kuu­kau­den vii­veel­lä. Ruot­sa­lai­sen mu­kaan sa­moin saat­taa käy­dä tänä vuon­na, ku­ten ta­pah­tui myös juu­ri lop­pu­mai­sil­laan ole­vas­sa Aust­ra­li­an ko­ro­na- ja inf­lu­ens­sa­e­pi­de­mi­as­sa.

En­nen ko­ro­na­pan­de­mi­aa rs-vi­rus- ja inf­lu­ens­sa­e­pi­de­mi­at al­koi­vat jou­lu­kuus­sa tai heti vuo­den­vaih­teen jäl­keen.

Työ­ter­vey­den yli­lää­kä­ri Sil­ja Ko­mu­lai­nen Ter­veys­ta­los­ta ker­too, et­tä ylä­hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­den li­sään­ty­mi­nen nä­kyy vas­taa­no­toil­la. Ter­veys­ta­lon nä­kö­kul­mas­ta tau­ti­ti­lan­ne on sa­man­lai­nen ym­pä­ri Suo­men.

– Yleen­sä täs­sä koh­taa vuot­ta ne al­ka­vat­kin li­sään­tyä. Ko­ro­naa on, ja näyt­tää, et­tä sen oi­reet oli­si­vat vä­hän voi­mak­kaam­pia kuin vii­me tal­ve­na, Ko­mu­lai­nen sa­noo STT:lle.

Vai­ke­am­man tau­din­ku­van vuok­si myös sai­raus­pois­sa­o­lot ovat Ko­mu­lai­sen mu­kaan pi­dem­piä. Hän ker­too lää­kä­riin ha­keu­tu­vien oi­rei­den ole­van useim­mi­ten kuu­met­ta, pään­sär­kyä, nu­haa, ys­kää ja kurk­ku­ki­pua.

– Sii­hen voi liit­tyä vat­sa­oi­rei­ta, li­has­ki­pu­ja ja sär­ky­jä.

Hin­ku­ys­kä- ja my­kop­las­ma­e­pi­de­mi­at esiin­ty­vät tyy­pil­li­ses­ti 3–5 vuo­den vä­lein ja nä­ky­vät osin sik­si tänä vuon­na ta­paus­mää­rien nou­su­na.

Ruot­sa­lai­sen mu­kaan hin­ku­ys­kä­e­pi­de­mia al­koi jo huh­ti­kuus­sa ja lop­pu­nee pa­rin kuu­kau­den si­säl­lä.

– Ky­sees­sä on tar­tun­ta­tau­ti­re­kis­te­ris­tä mi­tat­tu­jen ta­paus­mää­rien suh­teen voi­mak­kain epi­de­mia sit­ten vuo­den 1995, jol­loin re­kis­te­ri aloi­tet­tiin. Osa­syy­nä voi ol­la myös, et­tä nyt on tes­tat­tu hy­vin sin­nik­kääs­ti ja teh­ty sys­te­maat­ti­ses­ti tar­tun­nan­jäl­ji­tys­tä.

Hin­ku­ys­kä­ro­ko­tus an­ne­taan lap­sil­le, nuo­ril­le ja 25-vuo­ti­ail­le. Va­rus­mie­het saa­vat sen, mi­kä­li ro­ko­tus­suo­ja ei ole en­nes­tään voi­mas­sa.

– Moni 25-vuo­ti­as ei tie­dä, et­tä sai­si mak­sut­to­man ro­kot­teen pe­rus­ter­vey­den­huol­los­ta avo­puo­lel­ta, Ruot­sa­lai­nen huo­maut­taa.

Hin­ku­ys­kä on vaa­ral­li­nen al­le yk­si­vuo­ti­ail­le ja eri­tyi­ses­ti vas­ta­syn­ty­neil­le, min­kä vuok­si THL suo­sit­ti­kin elo­kuus­sa, et­tä ras­kaa­na ole­vil­le an­ne­taan hin­ku­ys­kä­ro­kot­teen te­hos­te­an­nos ras­kaus­vii­koil­la 16–32.

– Meil­lä on sai­raa­la­hoi­dos­sa ol­lut tänä ke­vää­nä al­le yk­si­vuo­ti­ai­ta, mut­ta on­nek­si lä­hes kaik­ki ovat ol­leet ly­hyil­lä hoi­to­jak­soil­la, Ruot­sa­lai­nen ker­too.

Hä­nen mu­kaan­sa Hu­sin alu­eel­la myös my­kop­las­ma­ta­pauk­sia on ha­vait­tu vii­me vuot­ta enem­män. Yleen­sä sii­hen sai­ras­tuu kou­lui­käi­siä, eri­tyi­ses­ti 10–14-vuo­ti­ai­ta, mut­ta tänä vuon­na tar­tun­ta­tau­ti­re­kis­te­ris­sä eni­ten sai­ras­tu­neis­sa Uu­del­la­maal­la on ol­lut myös 15–29-vuo­ti­ai­ta.

– My­kop­las­man osal­ta on ol­lut poik­ke­a­va kesä. Se esiin­tyy yleen­sä syys­tal­vel­la, mut­ta nyt tou­ko­kuun lo­pul­ta elo­kuun puo­lel­le on ol­lut vii­koit­tain nuo­ria ai­kui­sia my­kop­las­man ai­heut­ta­man keuh­ko­kuu­meen vuok­si osas­to­hoi­dos­sa, Ruot­sa­lai­nen ker­too.

– My­kop­las­ma: My­cop­las­ma pneu­mo­ni­ae -bak­tee­ri ai­heut­taa yleen­sä lie­viä hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­oi­ta, nu­ha­kuu­mei­ta, ja jos­kus myös keuh­ko­put­ken­tu­leh­duk­sen tai keuh­ko­kuu­meen.

– Bak­tee­rit le­vi­ä­vät hen­gi­tys­tie­pi­sa­roi­den ja kä­sien vä­li­tyk­sel­lä.

– Sai­ras­te­tun tau­din jäl­keen my­kop­las­ma jää hen­gi­tys­tei­hin viik­ko­jen tai joi­den­kin kuu­kau­sien ajak­si.

– Toi­pi­la­sai­ka­na voi esiin­tyä pit­kit­ty­nyt­tä ys­kää.

– Hin­ku­ys­kä on bak­tee­rin ai­heut­ta­ma keuh­kon ja keuh­ko­put­kien tu­leh­dus, ja se le­vi­ää pi­sa­ra­tar­tun­ta­na.

– Hin­ku­ys­kä voi ol­la ime­väi­si­käi­sil­le jopa hen­gen­vaa­ral­li­nen. Hin­kua po­te­va lap­si, jol­la epäil­lään hin­ku­ys­kää, ote­taan ai­na sai­raa­laan seu­ran­taan.

– Lap­set ro­ko­te­taan Suo­mes­sa hin­ku­ys­kää vas­taan. Ai­kuis­ten te­hos­te­an­nok­sia an­ne­taan ar­mei­jas­sa tai 25 vuo­den iäs­sä.

– Al­ku­vai­hees­sa oi­reet muis­tut­ta­vat ta­val­lis­ta fluns­saa. Ajan myö­tä ys­ki­mi­nen muut­tuu puus­kit­tai­sek­si ja ys­kä­koh­tauk­sen ai­ka­na voi ol­la vai­kea saa­da hen­keä tai ys­kän­puus­ka voi pää­tyä ok­sen­ta­mi­seen.

– Rs-vi­rus le­vi­ää pi­sa­ra­tar­tun­ta­na hel­pos­ti esi­mer­kik­si ai­vas­ta­es­sa tai kä­sien vä­li­tyk­sel­lä.

– Rs-vi­rus ai­heut­taa hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­on, mut­ta sitä ei voi tau­din­ku­van eli nu­han, kurk­ku­ki­vun ja läm­pöi­lyn pe­rus­teel­la erot­taa muis­ta vi­rus­ten ai­heut­ta­mis­ta hen­gi­tys­tie­in­fek­ti­ois­ta.

– Läh­tei­nä Duo­de­cim Ter­veys­kir­jas­to ja THL.