Uusi-Kilponen: Suomen politiikasta on konsensus kaukana
Politiikka Suomessa ei ole irrallaan kehityksestä, joka näkyy ympäri läntistä maailmaa. Kannanotot kärjistyvät ja ääriajattelu saa yhä enemmän kannatusta.
Suomessa pidetään eduskuntavaalit puolen vuoden kuluttua. Jo nyt esimerkiksi SDP on sulkemassa pois mahdollisuuden olla perussuomalaisten kanssa samassa hallituksessa. Myös vasemmistoliitto ja vihreät sulkevat tämän hallitusvaihtoehdon pois. Vasemmisto ei myöskään halua samaan hallitukseen kokoomuksen kanssa. Keskustassa ei lähtökohtaisesti suljeta ketään pois.
No, jos tässä vaiheessa lyödään näin voimakkaasti kantoja lukkoon, niin sääliksi käy seuraavaa hallituksen kokoajaa.
Nykyinen hallituspohja nauttii runsaan 38 prosentin kannatusta. Niin paljon eivät mannerlaatat liiku, että se saisi enemmistön myös huhtikuun vaaleissa. Kansalta saa eniten kannatusta demarien vetämä punavihreä kokoonpano. Mutta mistä ottaa ne tukipuolueet, kun persut eivät kelpaa demareille ja keskusta sai kammon punamullasta Sanna Marinin hallituksessa.
Rkp:lle kelpaa mikä tahansa, kunhan heille tärkeät alueelliset ja kieleen liittyvät edut turvataan. Ne ovat nyansseja, jotka voidaan kokoonpanosta riippumatta hyväksyä, jotta saadaan riittävä enemmistö valtioneuvostoon.
Suomi tarvitsee toimivan ja kipeisiin ratkaisuihin kykenevän enemmistöhallituksen. Toiveita sellaisen saamiseen antaa lähihistoria. Vaikka retoriikka on jopa poikkeuksellisen kovaa ja äärilaidat korostuvat, hinku hallitukseen voi kuitenkin hioa kärjekkäämpiä linjauksia.
SDP johtaa tällä hetkellä gallupeja historiallisen suurella, yli kuuden prosenttiyksikön erolla toisena olevaan kokoomukseen. Puheenjohtaja Antti Lindtman käyttäytyy jo kuin olisi hallituksen muodostaja. Jyrkät kannat ovat pyöristyneet ja Orpon hallituksen tekemien päätösten perumislista lyhenee.
Vaikka demarien kannatus on vahvaa ja vasemmistoliiton kannatus nousee, eivät kansalaiset koe, että demarien johtaja punavihreä hallitus olisi selkeästi paras vaihtoehto. Vaihtoehdot mahtuvat virhemarginaalin sisään. Nykyinen hallituskokoonpano on selkeästi epäsuosituin. Sitä kannattaa vain kaksi prosenttia vastaajista.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


