Uusi-Kilponen: Suomalainen johtamiskulttuuri ei tue kasvua
Kahdesta sadasta elinkeinoelämää tuntevista henkilöistä koottu kasvuryhmä julkaisi vuoden 2025 raporttinsa.
Raportissa kiintyy huomio muun muassa suomalaiseen johtamiskulttuuriin. Raportin mukaan sen tyypillisiä piirteitä ovat riskin karttaminen, tutkimuksen, tuotekehityksen, designin ja markkinoinnin vähäisyys sekä pitäytyminen totutuissa toimintatavoissa.
Radikaali uudistamisen henki ei puhalla markkinoiden ja teknologioiden sekä asiakkaisen tarpeiden muuttuessa. Mieluummin hiotaan vallitsevia toimintamalleja kuin lähdetään uudistusten tielle, todetaan raportissa.
Raportti ei ole koko totuus. Suomesta on noussut paljon yrityksiä, jotka poikkeavat tästä kaavasta. Erityisesti startup-yrityksissä rikotaan perinteisiä johtamiskulttuurin kaavoja. Rahaa haetaan markkinoilta, kehitetään kokonaan uusia tuotteita ja niitä osataan myös brändätä. Näiden yritysten johtajat pukeutuvat huppariin, istuvat henkilökunnan kanssa samalla tasolla, haluavat kaikkien ideat hyödyttämään tuotteiden kehittämistä ja yrityksen kasvua.
Tässä johtamiskulttuurissa ei riitä vain fyysinen suorittaminen, vaan ennen kaikkea kokonaispanos, johon kuuluvat oman ja yrityksen toiminnan jatkuva kehittäminen.
Kaiken tämän edellytys on avoin johtaminen. Yritystä ei enää johdeta käskyin, vaan itsensä johtamisen kautta yhteisesti sovittujen pelisääntöjen mukaan.
Yksi esimerkki siitä, miten suomalaisessa johtamiskulttuurissa törmäävät vanha ja uusi tapa ajatella, löytyy Nokian kännykkäbisneksestä. Kun ennen kasvun ja kehityksen kärki haettiin asiakaspinnasta, tutkimustiedoista ja alan nopeista teknologisista mahdollisuuksista, päätöksenteko siirtyi asteittain ylätasoille, hallitukseen ja johtoportaaseen. Vuoropuhelu väheni. Samalla asiakaspinnan ja tuotekehityksen äänenpaino päätöksenteossa heikkeni.
Tulos on kaikkien tiedossa.
Paljon suomalaisesta johtamiskulttuurista kertoo myös valtiojohdon ajattelu. Mieluummin verotusta ja tukia ohjataan kuten ennenkin. Eli perinteiset suuret yritykset hyötyvän eniten. Verotuksen ja tukipolitiikan pitäisi suosia elinkeinoelämämme uudistumista, investointeja ja kasvua.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


