Uusi-Kilponen: Kulutuksen kasvun estää suomalaisten terve järki
Suomessa huudetaan nyt kotimaisen kulutuksen perään. Puhutaan näkymättömästä jarrusta. Ei kyse ole mistään jarrusta, vaan terveestä järjestä. Ihminen säästää pahan päivän varalle, jos hänellä on pelko pahoista päivistä. Ja niitä on. Lähes päivittäin uutisissa kerrotaan konkursseista, joissa satoja ihmisiä jää työttömäksi. Viimeksi perinteinen Asko- ja Sotka-huonekaluketjujen emoyhtiö Indoor Group hakeutui konkurssiin ja työttömäksi jäi satoja ihmisiä. Myös monet muut kotimarkkinoilla toimivat yritykset, kuten ravintolat, vähentävät väkeään.
Kun edellä kerrottuun lisätään irtisanomisten helpottaminen, ansiosidonnaisen työttömyysturvan heikennykset ja yleinen epävarmuus maailmantilanteessa, niin viisas kuluttajan kasvattaa taloudellisia puskureitaan, eikä hassaa rahaa kuin aivan pakollisiin menoihin. Markkinatalouden mahdollisimman häiriötön toiminta edellyttää turvaverkkoja, jotka auttavat pahimman yli tuovat luottamusta selviämiseen.
Toki Suomesta kuullaan myös myönteisiä uutisia etenkin viennit puolella. Konepaja- ja meriteollisuudessa menee lujaa. Myös viennin näkymät ICT-puolella ovat hyvät ja kasvu vahvaa.
Vanha sanonta kuuluu, ettemme elä toinen toistemme paitoja pesemällä. Sanonta johtaa nykyisin pahasti harhaan. Kotimarkkinat tuottavat kansantalouteen enemmän lisäarvoa kuin vienti.
Kotimarkkinoiden osuus bruttokansantuotteestamme on yli puolet. Erityisesti yksityinen kulutus on merkittävin talouden tukipilari. Kun kulutus on vuodesta 2023 supistunut, on se merkinnyt työttömyyden kasvua. Se taas vaikuttaa yhtenä tekijänä julkisen velan kasvuun. Kun työttömyys kasvaa prosenttiyksikön, tietää se julkiselle puolelle miljardin menolisäystä.
Toki Suomi tarvitse vientituloja ja viennin vetoa. Suomi ei kuitenkaan elä vain viennistä. Eikä esimerkiksi vientiteollisuus työllistä kuten ennen. Vaikka tuotannon arvo ja vientimäärät ovat kasvaneet, työllisten määrä on merkittävästi vähentynyt. Syynä tähän on teknisen kehityksen tuoma tuottavuuden kasvu. Viimeisen 30 vuoden aikana vientiteollisuudesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa eli neljänneksen verran.
Kysymys kuuluu: Ollaanko unohdettu, että kuluttaja on kuningas myös työllisyyden hoidossa?
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


