Telakat nousivat erikoistumalla ja tuottavuutta nostamalla
Suomalainen telakkateollisuus on noussut voitolliseksi ja alan tulevaisuudennäkymät ovat poikkeuksellisen hyvät.
Rauman RMC -telakan tulos oli 661 528 euroa, kun se vielä viime vuonna teki 32 miljoonan euron tappion. Mayerin Turun telakka pääsi 70 miljoonan voitolliseen tulokseen.
Voitot sinänsä eivät ole merkittäviä, mutta suunnan muuttuminen on. Raskaista tappioista on noustu plussan puolelle ja tulosten odotetaan kasvavan lähivuosina.
Syitä muutokseen on monia. Molemmilla telakoilla on tehty mittavia tehostustoimia koronan ja Ukrainan sodan nostaman inflaation jälkeen.
Merkittävää on myös kansainvälisen kysynnän elpyminen, ja suomalaisten telakoiden erikoistuminen korkean teknologian ja kestävien ratkaisujen tarjoamiseen.
Suomi on muun muassa maailman johtavia valmistajia jäänmurtajille ja arktisille aluksille, joille kysyntä kasvaa ilmastonmuutoksen ja pohjoisten merireittien avautumisen myötä.
Suomalaiset telakat ovat keskeisessä asemassa myös uusien, vähäpäästöisten ja hybridialusten kehittämisessä. Sähköistetyt ja vetyä käyttävät laivat ovat nousemassa keskeiseksi trendiksi, jossa suomalaisella osaamisella on kilpailuetua.
Telakat ovat optimoineet toimintaansa tekoälyllä ja robotiikalla, mikä on parantanut kilpailukykyä. Kustannustehokkuus on niiden ansiosta noussut, ja hankkeiden kannattavuus parantunut. Kilpailu Aasian halpatelakoita vastaan edellyttää kuitenkin jatkuvia innovaatioita ja erikoistumista. Kriittisten raaka-aineiden saatavuus ja hinnat voivat nostaa kustannuksia. Työvoimapula osaajista uhkaa hidastaa kasvua, jos alalle ei saada riittävästi uusia tekijöitä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että suomalainen telakkateollisuus on löytänyt uuden elpymispolun erikoistumalla korkean teknologian ja kestävien ratkaisujen markkinoille.
Jos ala pystyy pitämään asemansa innovaattorina ja viennin kasvu jatkuu, tulevaisuus näyttää valoisalta. Valtion ja yritysten yhteistyöllä Suomi voi säilyttää asemansa erikoistuneessa laivanrakennuksessa.
Selviytyminen vaikeista vuosista ei ole ollut itsestään selvää Suomen telakoille. Esimerkiksi Ruotsissa telakkojen alasajo oli tosiasia 1970–1990-luvuilla. Sen taustalla oli useita tekijöitä, kuten globaalin kilpailun kiristyminen, kustannuspaineet ja poliittiset päätökset.
Suomen telakkateollisuus selvisi paremmin, koska se keskittyi erikoistumiseen ja korkean teknologian ratkaisuihin.
Juuri erikoistumisen puute, valtion nihkeä suhtautuminen ja Ruotsin korkeat palkat sekä korkeat verot rasittivat kannattavuutta ja ajoivat telakat kestämättömään tilanteeseen.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja
