Pitkäaikaistyöttömyys on räjähtänyt käsiin
Suomessa on pitkäaikaistyöttömiä jo 130 000 eli 30 000 enemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömäksi lasketaan yli vuoden työttömänä ollut. Huolestuttavinta on se, että lähes puolet tuosta määrästä on ollut ilman työtä jo kaksi vuotta.
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa, kun työllisyys yleisesti heikkenee. Suomessa on 270 000 työtöntä työnhakijaa eli 78 000 enemmän kuin Petteri Orpon hallituksen aloittaessa.
Hallituksen kunniahimoinen tavoite oli saada 100 000 uutta työllistä vaalikauden aikana. Laskelmat perustuivat paljolti talouskasvun alkamiseen. Talouden nousu on viivästymistään viivästynyt. Syinä ovat epävarmuudet maailmantaloudessa, sota Ukrainassa jne.
Merkitystä on myös hallituksen ratkaisuilla, joilla kannustettiin ihmisiä töihin erilaisia tukia leikkaamalla. Eniten ovat vaikuttaneet suojaosan ja yksinyrittäjien alv:n alarajahuojennuksen poisto sekä kotitalousvähennyksen tiukennukset. Myös työllisyyspalvelujen siirto kunnille toi oman vaikutuksensa.
Hallituksen ideana oli, että tukien kiritykset ja talouskasvun tuomat uudet työpaikat aktivoivat ihmisiä hakemaan töitä entistä hanakammin. Nyt kuntien työvoimapalvelut viestivät päinvastaista. Työttömät työnhakijat ovat entistä passiivisempia. Esimerkiksi palkkatuen haku on romahtanut. Palkkatukea voi saada 50 prosenttia palkasta, jos työllistää yli vuoden työttömänä olleen.
Osa syy tähän on se, että työllistämisrahat ovat joiltain kunnilta loppuneet. Myös työllisyyspalveluihin hakeudutaan entistä vähemmän, kuten koulutukseen ja kurssitukseen.
Kun talous lähtee kasvuun ja työvoiman tarve lisääntyy, niin työllistymisen kärjessä ovat paljolti vähän aikaa työttömänä olleet aloilla, joilla on imua työmarkkinoilla.
Ongelma on siinä, että talouskasvu ja avautuvat työpaikat eivät täyty pitkäaikaistyöttömistä. Osaaminen ei vastaa avoimien työpaikkojen vaatimuksia, työkyvyssä on rajoitteita eikä alueellinen kohtaaminen onnistu.
Pitkäaikaistyöttömien määrän vähentäminen vaatii erityisiä tukitoimia. Ongelma on nyt ainakin toistaiseksi siinä, että kuntien työvoimapalveluissa toimivat ovat valtavan työpaineen alla muun muassa järjestämien muutoksen ja asiakastietojen siirron takia. Myös akuutit resurssiongelmat vaivaavat monien kuntien alueita. Yksilöllistä palvelua on vaikea työttömän saada. Myös koulutuksen ja kurssitusten määrärahoja on leikattu.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja
