Sa­mal­la, kun meil­lä Suo­mes­sa toi­vo­taan hel­tei­tä, Kes­ki-Eu­roo­pas­ta tu­le­vat sää­uu­ti­set hät­käh­dyt­tä­vät. Ra­ta­kis­kot laa­je­ne­vat kuu­muu­den ta­kia niin, et­tä ju­nat py­säh­ty­vät, as­falt­ti su­laa ja il­mas­toi­dut jul­ki­set ti­lat täyt­ty­vät ih­mi­sis­tä. Hel­le on tap­pa­nut jo usei­ta sa­to­ja ih­mi­siä.

Pai­koin mit­ta­ri on näyt­tä­nyt yli 40 as­teen läm­pö­ti­lo­ja. Suo­mes­sa on it­se asi­as­sa vai­kea ta­ju­ta tuol­lai­sia läm­pö­ti­lo­ja. Meil­lä on ta­pa­na ter­veh­tiä hel­let­tä ilol­la, kos­ka se tie­tää eten­kin loma-ai­koi­na iha­nia päi­viä ran­noil­la, te­ras­seil­la ja ve­neil­les­sä.

Yk­si­se­lit­tei­nen syy mit­taus­his­to­ri­an kuu­mim­paan ajan­jak­soon on il­mas­ton­muu­tos. Hii­li­di­ok­si­din mää­rä il­ma­ke­häs­sä kas­vaa. Se nos­taa maa­pal­lon kes­ki­läm­pö­ti­laa, joka on nyt 1,43 as­tet­ta kor­ke­am­pi kuin esi­te­ol­li­sel­la ajal­la.

Il­mas­to läm­pe­nee en­na­koi­tua no­pe­am­min. Su­per­hel­tei­den li­säk­si il­ma­ke­hän läm­pe­ne­mi­nen ai­heut­taa tu­hoi­sia myrs­ky­jä ja tul­via sekä muut­taa me­ren ja maan eko­sys­tee­miä. Val­ta­vat alu­eet muun mu­as­sa Af­ri­kas­sa ovat muut­tu­neet elin­kel­vot­to­mik­si kui­vuu­den ta­kia.

Kai­ken ta­pah­tu­neen jäl­keen kuu­lee po­lii­tik­ko­jen suus­ta yhä vah­vo­ja pu­heen­vuo­ro­ja il­mas­to­höm­päs­tä ja sii­tä, mi­ten mei­dän ei Suo­mes­sa pidä teh­dä kal­liik­si tu­le­via il­mas­to­toi­mia. Pe­rus­te­luik­si sa­no­taan se­kin, et­tä me tuo­tam­me maa­il­man mi­tas­sa niin vä­hän hii­li­di­ok­si­di­pääs­tö­jä.

Hyvä ky­sy­mys on se, mi­ten iso kan­san­ta­lou­den pi­tää ol­la, et­tä sen pi­täi­si ryh­tyä il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen vas­tai­siin toi­miin. Yleen­sä vii­ta­taan Kii­naan, eli hoi­ta­koon se en­sin pääs­tön­sä. It­se asi­as­sa Kii­na on esi­merk­ki koko maa­il­mal­le: Kii­na on ra­ken­ta­nut vii­me vuo­si­na au­rin­ko- ja tuu­li­voi­maa enem­män kuin koko muu maa­il­ma yh­teen­sä. Seu­rauk­set maan il­mas­to­toi­mis­ta nä­ky­vät. Vii­me vuon­na Kii­nan hii­li­di­ok­si­di­pääs­töt vä­he­ni­vät pro­sen­til­la, kun ne sa­ma­nai­kai­ses­ti kas­voi­vat Yh­dys­val­lois­sa ja EU-mais­sa.

Kun meil­lä on pe­rus­tel­tu fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den käyt­töä ta­lou­del­li­sil­la syil­lä, niin Kii­nan esi­merk­ki vie pe­rus­te­luil­ta poh­jan. Kii­nan ta­lous kas­vaa lä­hes kol­min­ker­tais­ta vauh­tia EU:hun ver­ra­ten ja kak­si ker­taa no­pe­am­min kuin Yh­dys­val­lois­sa.

Il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen kan­nal­ta huo­les­tut­ta­vaa on, et­tä ne po­liit­ti­set voi­mat, jot­ka vas­tus­ta­vat il­mas­to­toi­mia, kas­vat­ta­vat suo­si­o­taan niin Eu­roo­pas­sa kuin Yh­dys­val­lois­sa. Yh­dys­val­lois­sa on pre­si­dent­ti Do­nald Trum­pin joh­dol­la kes­key­tet­ty mo­nia uu­si­tu­van ener­gi­an hank­kei­ta ja li­sät­ty sa­mal­la muun mu­as­sa öl­jyn tuo­tan­toa. EU:ssa taas oi­keis­to­po­pu­lis­tit vaa­ti­vat hal­van öl­jyn ja maa­kaa­sun tuon­nin li­sää­mis­tä Ve­nä­jäl­tä.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja