Suomalaisia syntyy yhä vähemmän
Kun SDP:n entinen puheenjohtaja ja pääministeri Antti Rinne kehotti suomalaisia pareja vauvantekotalkoisiin, nosti se hymynkareen monen suupieleen. Samalla tunnustettiin, että totta Antti puhuu.
Eivät auta kehotukset, eivät lapsilisien korotukset tai muut taloudelliset panostukset lasten hankkimiseksi. Se kuka keksii tavan, jolloin syntyvyys saadaan nousuun, olisi hänellä enemmän kansainvälisiä puhetilaisuuksia kuin Sanna Marinilla konsanaan.
Vauvojen vähyys kun on kaikkien länsimaitten ongelma.
Vielä viisi vuosikymmentä sitten Suomessa syntyi tasaisesti yli 60 000–70 000 lasta joka vuosi. Huoli syntyvyyden vähenemisestä alkoi 2010-luvulla, kun koko vuosikymmenen ajan kehitys meni syntyvien lasten määrässä alaspäin.
Vielä 2010 syntyi lähes 61 000 lasta ja 2019 enää 45 000! Eli yhtä synnyttävää naista kohden 1,35 lasta.
Mikä sitten on syynä negatiivisen kehitykseen? Syitä on monia. Yksi merkittävä seikka meillä kuten monissa muissakin maissa on kulttuurin muuttuminen. Ihmiset ovat yhä enemmän uratietoisia. Opiskellaan kolmekymppiseksi ja tehdään uraa. Lapsi koetaan helposti hidasteeksi, jopa esteeksi uralla.
Perhe yksikkönä on myös menettänyt merkitystään. Kaupungistumisen myötä yksin elämisestä on tullut ihan merkittävä vaihtoehto.
Suukaupungeissa sinkkuja on puolet asujista, jopa yli.
Kun vielä viisi vuosikymmentä sitten yksin elävä, lapseton nainen koettiin jotenkin oudoksi. Tänä päivänä kukaan ei kummeksu häntä ja nimittele vanhaksipiaaksi, joka ei ole saanut miestä.
Suomessa trendi noudattelee siinäkin kansainvälistä linjaa, että synnyttävien naisten keski-ikä on noussut kymmenellä vuodella muutamassa vuosikymmenessä.
Kun hedelmällisyys laskee iän myötä, käy helposti niin, ettei sitä toivottua lasta enää onnistutakaan saamaan.
Syntyvyyden laskun jatkuminen merkitsee Suomen väestömäärän laskua ensi vuosikymmenestä lähtien, jos maahaanmuutto ei muuta suuntaa.
Nykymenolla Suomeen tarvittaisiin vuosittain jopa yli 40 000 työperäistä maahanmuuttajaa työvoimapulaa helpottamaan ja estämään niin väestömäärän kuin verotulojen romahtamista.
Suomalaiset vanhenevat Euroopan kovinta tahtia. Se rasittaa julkista taloutta hoiva- ja hoitokulujen kasvuna sekä eläkekassoja. Suomen lakisääteinen eläkejärjestelmä on kuitenkin tuottanut hyvin ja sijoitusvaroja eläkeyhtiöillä on tällä hetkellä lähes 250 miljardia. Hyvästä varainhoidosta kertoo summan kasvu viimeisellä vuosineljänneksellä miljardilla eurolla.
Pauli Uusi-Kilponen