Uhkakuva: Järjestösäästöt heikentävät myös kohtaavaa työtä
Mieli ry:ssä seurataan huolestuneinta sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydmanin päätöstä sote-järjestöjen avustuskriteerien tiukentamisesta.
Pauli Uusi-Kilponen
Hallituksen päätöksellä SOSTE:n alaisista järjestöistä lähtee noin 80 miljoonaa euroa eli tuki putoaa 190 miljoonaan euroon. Näin iso leikkaus on saanut koko sotealan järjestökentän huolestumaan.
Rauman Mieli Ry:n toimipisteen vetäjän Heidi Hiljasen mukaan alueiden johtajat pitävät ylimääräisen kokouksen leikkausuhan takia. Lupaus siitä, ettei kohtaavaan työn kohdistu leikkauksia, ei kokoustavien aluejohtajien huolia hälvennä.
– Jos ja kun nuo leikkaukset toteutuvat, näkyvät ne ilman muuta myös kohtaavassa työssä, vakuuttaa Heidi Hiljanen.
Hänen mukaansa alan keskusjärjestö kouluttaa alueiden väkeä kuten esimerkiksi kriisipuhelimien hoitajia. Koulutus kestää 30 tuntia. Sen lisäksi alkajien työtä pitää ohjata ja valvoa.
Rauman Mieli Ry:ssä toimii kaikkiaan 85 vapaaehtoista. Valtakunnallisesti heitä on tuhat.
– Jos resurssit keskusjärjestöistä heikkenevät, vaikuttaa se ilman muuta siihen, että alueille tulee lisävastuuta hoitaa keskusjärjestön tehtäviä. Se taas on pois kohtaavasta työstä, sanoo Heidi Hiljanen.
Hänen mukaansa alueilla ei ole pelkästään hallinnollista työtä tekeviä, vaan myös johto osallistuu päivittäin kohtaavaan työhön.
Wille Rydmanin lausunto keskusjärjestöistä rälsseinä kertoo Hiljasen mukaan hyvin siitä, ettei ministeri tunne riittävästi niiden laajaa tehtäväkenttää.
– Puhumattakaan siitä, mitä alueilla tehdään. Nytkin olemme viettämässä asiakkaittemme kanssa kesäpäivää pihalla. Pullat saatiin lahjoituksena ja kaakut on tehty itse. Kyllä tästä on ylenpalttisuus kaukana, nauraa Hiljanen.
Hänen mukaansa vapaaehtoistyö on isossa osassa palveluita. Ilman vapaaehtoisia nykyisen laajuinen toiminta ei olisi mitenkään mahdollista.
– Eivät vapaaehtoisetkaan toimi itsenäisesti, vaan heidän työnsä vaatii organisointia, palavereja ja jatkuvaa vuorovaikutusta palautteineen.
Mieli Ry:n kehittämispäällikkö Johanna Kujala sanoo, etteivät Rydmanin linjaukset tulleet yllätyksenä. Euroopassa on äärioikeistolaisten puolueiden linjauksissa samanmoista suuntaa.
– Halutaan leikata erityisesti niiltä järjestöiltä, jotka hoitavat maahanmuuttajien tai sukupuolivähemmistöjen asioita. Myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen keskittyviä keskusjärjestöjä halutaan ajaa alas, sanoo Kujala.
Hänen mukaansa ministerin esittämä yhtälö ei toimi.
– Keskusjärjestöt ja hallinto ovat vain kolmasosa tuosta 80 miljoonan leikkauspotista. Mistä se loppu otetaan? On mahdoton ajatus, että kohtaava työ jäisi leikkauksia paitsi. Jos ei suoraan, niin välillisesti ihan varmasti, Kujala sanoo.
Hän sanoo, että kuka mahdollisten leikkausten jälkeen antaa neuvontaa, hoitaa vaikuttamisen eli vie poliittisille päättäjille informaatiota kentän tilanteesta, muutoksista ja rahoitustarpeista.
Mikä on SOSTE?
SOSTE ja sote-järjestöt liittyvät läheisesti toisiinsa, mutta ne tarkoittavat eri asioita.
SOSTE (SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry) on valtakunnallinen kattojärjestö, joka kokoaa yhteen yli 250 sosiaali- ja terveysalan järjestöä. Sen tavoitteena on edistää sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä. Se ei siis ole palveluja tuottava järjestö, vaan sen jäseninä olevien järjestöjen edunvalvoja ja yhteistyöelin.
Sote-järjestöt taas ovat kaikkia sosiaali- ja terveysalan järjestöjä laajemmassa merkityksessä. Tähän joukkoon kuuluu lähes 9 000 erilaista toimijaa, kuten potilas-, vammais-, mielenterveys- ja ikääntyneiden tukijärjestöjä. Ne voivat olla pieniä paikallisyhdistyksiä tai suuria valtakunnallisia toimijoita.


