Timo Metsäjoki: ”Kylät ovat parhautta”
Suomen Kylät ry:n viestintäpäällikkö Timo Metsäjoki on itsekin ”ylpeydellä kylästä”.
Tuija Saarinen
Eurajoen Lapijoen kylässä syntyneen Timo Metsäjoen taival on vienyt monien vaiheiden kautta Suomen Lappiin, Rovaniemelle. Tosin matkalaukku on pakattuna jatkuvasti, sillä Eurajoki on myös koti.
Nykyään Suomen Kylät ry:n viestintäpäällikkönä työskentelevä Metsäjoki tunnetaan myös muun muassa taiteilijana, palkittuna dokumentaristina, toimittajana sekä Blue Sea Film Festivalin taustaorganisaation, Rauman Elokuvakerho ry:n puheenjohtajana.
– Nykyisessä työssäni yhdistyvät aika lailla sellaiset asiat, joiden parissa olen koko elämäni tietyllä tavalla toiminut: yhteisölähtöinen toiminta, ihmisyys, kylät ja maaseudun asioiden edistäminen. Olen vahvasti maaseudun ihminen ja ylpeä juuristani. Eurajokelaisesta puheenparresta en ole päässyt eroon täällä Lapissakaan, se on suuri osa identiteettiäni. Voin sanoa, että olen ylpeydellä kylästä!
Suomessa on 4 300 toiminnallista kylää, joiden elinvoiman ylläpitäminen ja kasvattaminen on Metsäjoen työn ytimessä.
– Suomesta 95 prosenttia on maaseutualuetta, jolla asuu 1,5 miljoonaa ihmistä. Jo sen perusteella on itsestään selvästi tärkeää, että kylät pysyvät elinvoimaisina. Kyse on jopa kokonaisturvallisuudesta: rajaseudun ja saariston ihmiset ovat silmiä, jotka näkevät, mitä näillä alueilla tapahtuu. Ja on myös tärkeää, että ihminen pystyy asumaan siellä, missä hän haluaa asua.
Kylät ovat luonnollisesti erilaisia, mutta joitakin yhdistäviä tekijöitä löytyy.
– Muun muassa juuret, kotiseuturakkaus ja -ylpeys ovat yhdistäviä tekijöitä, samoin kuin vahva yhteisöllisyys, jota tänä päivänä tunnutaan hakevan entistä enemmän.
Kylät ovat nyt tietyllä tavalla ”in”.
– Moni muuttaa juurilleen eläkkeelle jäätyään. Sitten on niitä, jotka muuttavat kylille ihan vaan, koska kylät ovat parhautta. Kylät näkyvät myös monen artistin musiikissa. Suomen Kylät ry teki esimerkiksi yhteistyötä Kake Randelinin tuoreen Oman kylän mies -kappaleen kanssa. Lisäksi yhdistyksen organisoimasta Avoimet Kylät -tapahtumasta on kasvanut suoranainen ilmiö, joka kertoo suomalaisen kylätoiminnan voimasta.
Millainen Satakunta olisi ilman kyliä?
– Ainakin huomattavasti tylsempi paikka elää, tänne ei jäisi kuin muutama kuntakeskus ja kaupunki. Kylät ovat niitä, joissa tapahtuu. Mietitään vaikka Eurajoen Kuivalahden kylää ja kesäteatteria, kuinka se vetää ihmisiä merenrantanäyttämölle. Tai Luvian Tasalan Talviteatteria, miten ihmiset tekevät talkootöinä isoja musikaaliproduktioita. Se on aivan mahtavaa toimintaa! Ilman kyliä tekemisen pöhinä ja yhteisöllisyys olisi varmasti vähäisempää.
Omasta lapsuudestaan Metsäjoki muistaa hyvin sen, miten lähes joka kylällä Eurajoella oli oma lätkäjoukkue.
– Olisi hienoa, jos tällainen hyvähenkinen puulaakitoiminta, jossa kylät nokittelevat toisiaan, saataisiin elvytettyä.
Yksi maaseudulla asumisen haasteista liittyy Metsäjoen mukaan asumisen ratkaisuihin.
– Entisaikaan tehtiin isoja taloja. Perhekoot ovat pienentyneet eikä kaiken kaikkiaan välttämättä haluta asua niin isosti, ja lämmittää isoa taloa. Ongelma saattaa olla myös se, että erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia asuntoja ei ole kaupan tai perikuntien omistuksessa olevat tyhjät tai vähäkäyttöiset talot eivät tule markkinoille. Kangasniemellä Etelä-Savossa järjestetäänkin kekseliäästi tänä kesänä autiotalojen messut.
Nykypäivänä, kun palvelut muuttavat yhä kauemmaksi maaseudulta, kylään muuttava luopuu väistämättä jostain.
– Maaseudulla asuva menettää ehkä jotain, mutta voittaa kenties enemmän.
Metsäjoki odottaa innolla elokuista Blue Sea Film Festivalia Raumalla.
– Senkin tekemisessä on yhteisöllisyyttä. Festivaalia tehdään hienosti tiiminä ja rakkaudesta lajiin. Yhteisö ja yhdessä tekeminen sekä elämysten mahdollistaminen ovat asioita, joihin minulla on palo, hän sanoo.
Timo Metsäjoki Särkitunturilla. Kuva: Meri Forsman


