Rauma-puolue elää ja voi hyvin
Viime aikojen julkisuudesta on saattanut syntyä sellainen kuva, että raumalainen poliittinen konsensus olisi jotenkin hajoamassa, eikä yhteistyö sujuisi kuten ennen.
Pauli Uusi-Kilponen
Monet kaupungit ovat kadehtineet sitä, miten Raumalla on kyetty sopimaa asioista ilman poliittisia ja ideologisia kädenvääntöjä. Konsensus on jatkunut pitkään lähinnä demarien ja kokoomuksen johdolla.
Luottamushenkilöpaikatkin päästiin viime kunnallis- ja aluevaalienvaalien jälkeen sopimaan ilman soraääniä. Ainoastaan demareissa kaupunginhallituksen puheenjohtajan vaihtuminen Heidi Hiljaseen oli väistyvälle puheenjohtajalle Kalle Leppikorvelle ilmeisen kovan paikka. Hän alkoi heti valtuustokauden alkumetreillä arvostelemaan kaupungin edunvalvontaa ja edustamista uuden puheenjohtajan johdolla.
Puheet ovat aiheuttaneet spekulaation Rauma-puolueen tilasta eli vahvasta konsensuksesta.
– Meillä on erinomainen yhteishenki ja olemme kh:n puheenjohtajiston ja valtuuston puheenjohtajan Otso Huuskan (kok.) kanssa puhuneet siitä, miten voimme kehittää toimintakulttuuria yhä paremmaksi, sanoo Heidi Hiljanen.
Tätä tehtävää toteuttavat eri puolueiden edustajista kootut ryhmät työpajoissa.
– Työpajoissa sovitaan, miten valtuustoryhmiä informoidaan entistä paremmin ja suoraan niin, ettei synny väärinkäsityksiä. Muuten voi syntyä epäilyksiä, että kh:n pöydän ympärillä olevat tietävät enemmän kaupungin asioista kuin rivivaltuutetut, sanoo Hiljanen.
Työpajoissa haetaan myös yhteistä linjaa siihen, miten pidetään yhteyttä sidosryhmiin, Raumalle tärkeisiin yrityksiin, yhdistyksiin ja kuntalaisiin.
Hiljasen mukaan luottamushenkilöiden ei pidä tehdä työtä vain kaupungintalolla, sisäisissä palavereissa, vaan hänen mukaansa kaupungin edustajien pitää jalkautua.
– On tärkeä tietää, miten RMC:n telakalla menee, mitkä ovat toiveet meidän suuntaan nyt ja tulevaisuudessa. Sitten ovat nämä paljon puhutut vihreän siirtymän hankkeet. Mitä ne yritykset meiltä odottavat ja miten me voimme odotuksiin vastata.
Hiljanen pitää hieman erikoisena kohua, joka syntyi kaupungin aition käytöstä Pitsiturnauksessa.
– Aition vierailut menivät niin kuin oli etukäteen sovittu jo aikoja sitten, hän muistuttaa.
Esimerkiksi Kalle Leppikorven esittämää kritiikkiä hän pitää sikälikin erikoisena, että tapahtuman tarkempi analyysi tehtiin vasta maanantaina.
– Palaverissa käytiin läpi vieraslista, tarjoilut ja se, toimittiinko sen mukaan, mitä oli etukäteen sovittu ja toteutuivatko tavoitteet.
Kaikki edustustilaisuudet käydään Hiljasen mukaan läpi suurin piirtein samalla kaavalla.
– Vasta selvityksen jälkeen ja sen pohjalta kritiikkiä pitäisi esittää. Huhupuheista vedetyt johtopäätökset saattavat mennä pahastikin pieleen.
Heidi Hiljanen korjasi omassa kirjoituksessaan julkisuudessa olleita virheellisiä väittämiä.
– Virheiden korjaaminen ei ole mitään nokittelua, vaikka niin annettiin ymmärtää. Tämä on sikäli harmillista, että helposti leimataan koko hyvä yhteistyö, jota puolueiden välillä Raumalla tehdään.
Hiljanen myös oikoo niitä käsityksiä, että demarien leirissä olisi laajempia jännitteitä tai eriseuraisuutta.
– Esimerkiksi valtuustoryhmässä käydään ihan asiallista mielipiteiden vaihtoa, hän sanoo ja korostaa:
– Korjaukset lehtikirjoitukseen tein vain ja ainoastaan yhden henkilö väittämistä, Hiljanen muistuttaa.
Valtuuston puheenjohtaja Otso Huuska oudoksuu puheita hyssyttelystä. Se antaa virheellisen kuvan päätöstentekijöiden toiminnasta.
– Helposti syntyy mielikuva, että julkisuudessa esiinnytään yhtenäisenä, mutta muuten esiintyy kyräilyä ryhmien sisällä ja välillä. Toki asioista ollaan eri mieltä. Se kuuluu päätöksentekoon. Raumalla on kuitenkin päästy keskustelujen kautta yhteisymmärrykseen siitä, mikä on kaupungin etu ja tultu sillä julkisuuteen, selvittää Huuska.
Huuskan mukaan nyt on kohistu julkisuudessa ihan muusta kuin asiasisällöistä. Hänen mukaansa keskustelua pitäisi kuitenkin käydä juuri niistä.
– Meillä on isoja kysymyksiä ratkaistavana: Äijänsuon urheilualue, isot kiinteistöremontit ja tänne kaavaillut valtavat teolliset investoinnit jne.
– Kaikkeen ei taloudellinen kantokykymme riitä. Siksi pidämme valtuustoseminaarin syyskuun alussa ja priorisoimme hankkeita tärkeysjärjestykseen. Itse nostaisin listan kärkeen Järviluotoon ja Petäjäkseen suunnitellut investoinnit, koska ne tuovat taloudellista toimeliaisuutta ja verotuloja kaupungille.
Huuskalla on vahva usko siihen, että näihin tärkeisiin hankkeisiin löydetään laaja yhteinen näkemys ilman turhanaikaisia politikointeja.