Raumalla meri on rantautunut venelaitureita syvemmälle kaupunkiin
Merimuseon Merikaupunki Rauma -näyttelyssä havahtuu siihen, miten monessa meri on raumalaisten mukana aivan huomaamatta.
Sanna Rantanen
– Muist raumlaine: isäs ja äitis o meri, muistuttaa Freinetkoulun rehtori ja Rauma-harrastaja Kati Nordman Tauno Koskelaa toistaen, tutkiessaan Merikaupunki Rauma -näyttelyä.
Raumalaisille Koskelan värssy on enemmän kuin sanahelinää.
Merimuseon näyttelyssä huomaa, että meri näkyy, kuuluu ja tuntuu kaupungin ytimessä asti.
Osa meren tuliaisista on raumalaisille itsestäänselvyyksiä – kuten keskustan läpi matkaava Rauman Ganal, merimiehen ja laivanvarustajan kotimuseot Kirsti ja Marela, vanhojen talojen ikkunoissa kiiltävät koirakoristepatsaat tai purjelaiva-aikakauden muistomerkki Tasala Vilkk ja Hakkri Iiro.
Mutta meri on myös asioita, jotka kertovat, ettei Vanha Rauma ole pelkkää historiaa.
Kaupungista löytyy lisäksi todisteita siitä, etteivät kansainväliset tuulahdukset ole mikään uusi trendi, vaan Rauma on ollut maailman merien aallon harjalla aikojensa alusta asti.
– Saimme Suomen mittakaavassa verrattain varhain värit talojen seiniin. Ilman merta Vanha Rauma olisi pelkkää harmaata puuta, tietää Nordman.
– Meren tuomia ovat myös ranskalaiset kakluunit vanhassa kaupungissa. Ne kuljetettiin tänne Pohjolan perukoille laivalla.
Laivat ovat tuoneet tullessaan myös makuja, tuoksuja ja puheenparren.
– Kun vanhassa kaupungissa tervataan, tuoksuu meri. Kun ravintolassa nautitaan lapskoussia, syödään ruokaa, jonka eri variaatioita löytyy Itämeren rannoilta, Nordman luettelee.
– Ja puheessamme kuuluu edelleen Rauman giäl, joka ei ole pelkkä murre, vaan oikea kieli omalla kieliopillaan.
Rauman giälessä on lainasanoja esimerkiksi ruotsista, ja sanoja ketjutetaan yhteen perin ranskalaisittain. Moista ainutlaatuisuutta ei tuhansien järvien maassa kuule muualla.
– Meri on rikastuttanut meitä moderneilla eurooppalaisilla vaikutteilla ja tuonut kulttuurista sivistystä, painottaa Nordman.
Meri on jokaiselle eri. Freinetkoulun lasten maalaamat merenaallot Merikaupunki Rauma -näyttelyssä ovat kaikki eri värisiä. Tässä kartassa on merkitty raumalaisnuorille tärkeitä paikkoja merellä – kullakin on omansa. Nordmanille rakas paikka on Kiikartornin kallio. Meri on myös kaikille yhteinen. Siksi niin näyttelyssä kuin Freinetkoulun lasten opetuksessa korostetaan meren hyvinvoinnista huolehtimisen tapoja ja tärkeyttä.
Sanna Rantanen
Suurin meren antimista lienee koko kaupunki itse. Sataman synnyttämä Rauma elää monin tavoin merestä edelleen.
Kalastus on vaihtunut merellisiin ravintola- ja matkailuyrityksiin ja purjelaivat tämän päivän telakkatoimintaan ja satamakontteihin, mutta meri on ja pysyy.
Koko kaupungin henki on saapunut satamasta. Siinä ajatuksessa on jotain, mikä tekee Nordmanille myös teollisesta satamanäkymästä kauniin.
– Rauman vauraus on tullut merestä, pohtii Nordman.
– Minulle satama edustaa mahdollisuutta lähteä – reittiä, kaipuuta ja vapautta.
Meri uppoaa syvälle. Nordmanille se on mielentila, henkistä pääomaa, terapiaa, voimavara ja loputon luovuuden lähde – kuin musiikkia tai runoutta.
Merimaisema ja -ilma, merituuli, meren äänet, liike ja värit muodostavat sielukkaan elämyksen myös niille, joille meri ei ole tuttu.
– Koulumme kansainväliset vieraat haluavat aina nähdä meren, kertoo Nordman.
– Minun ja varmasti monen muunkin raumalaisen iltalenkit johtavat usein merenrantaan.
Meri on Nordmanin mukaan aivan eri asia kuin järvi.
– Kyllä sen tuntee, että kyseessä on jotain suurempaa, hahmottomampaa, arvaamattomampaa ja vaativampaa, Nordman puntaroi.
– Uimassa ollessakin suolainen meri tuntuu vaikuttavammalta.
Vaikka Nordman ei ole elänyt veneilyelämää, on meren läheisyys hänelle tärkeää.
Meri on yhtä kuin koti, joka pitää Ruotsissa ja Saksassakin asuneen Nordmanin kiinni juurissaan.
Monen raumalaisen taustalta löytyy tarinoita, joissa meri on sekä istuttanut että katkaissut juuria.
Nordman elää nykypäivän merellistä rakkaustarinaa todeksi, sillä hänen ruotsalainen miesystävänsä asuu Ahvenanmaalla.
– Pitkä välimatka on haasteellinen, mutta meriteitse toisen luo matkustamisessa on jotakin hyvin runollista, linjaa Nordman.
– Meitä meri pikemminkin yhdistää kuin erottaa.
Missä kaikkialla aaltoilee sinun meresi? Omaan sisäiseen mereensä voi sukeltaa Merimuseon Merikaupunki Rauma -näyttelyssä esiteltyjen ideoiden ja tietojen viitoittamana. 20.12.2025 asti esillä oleva näyttely osoittaa meren monet merkitykset merikaupungin ihmisten arjessa ennen ja nyt.
Lisätietoja näyttelystä kerrotaan Merimuseon kotisivuilla osoitteessa rmm.fi , josta löytyy myös linkki Majakka-opassivustolle raumalaisten merellisten kokemusten pariin.