Maanviljelijän arki kulkee vuodenaikojen syklissä
Nuoren viljelijän kiireistä sesonkia tasapainottavat koirat, metsästys ja luonnossa liikkuminen.
Maarit Anttila
Janne Uusitalo päästää kahdeksanvuotiaan Mila-koiransa ovesta ulos. Musta labradorinnoutaja pyörii väkkäränä ympäri pihamaata ennen kuin suostuu asettumaan kuvaan isäntänsä kanssa.
Uusitalon kolme muuta koiraa, karjalankarhukoirat Hippu, Iines ja Taika, seuraavat pihan tapahtumia aitauksessaan herkeämättä.
Metsästys ja luonnossa liikkuminen koirien kanssa tuo mukavaa vastapainoa nuoren maatalousyrittäjän työhön.
– Täällä on hyvät riistakannat ja hyvät mahdollisuudet harrastaa metsästystä, Uusitalo sanoo.
Hän käy koiriensa kanssa myös koiranäyttelyissä.
Uusitalo tiesi jo päiväkoti-ikäisenä, että hänestä tulee maanviljelijä. Hän pitää Porin Preiviikissä viljelytilaa toista vuotta yhdessä isänsä Matti Uusitalon kanssa.
– Maanviljelys oli minulle aika lailla selvä haaveammatti. Kai siinä isän esikuvallakin on ollut vaikutusta ja pienestä pitäen olin isän kyydissä, nukuin traktorin takapenkillä.
Uravalinta olikin Uusitalon mukaan luonteva ja pakoton. Isä Matti Uusitalo asuu muutaman kilometrin päässä ja Janne asuttaa lapsuudenkotiaan. Pihasta on näkymä hieman alempana sijaitsevaan satakuntalaiseen avaraan peltomaisemaan.
– Tämä on kiva paikka asua. Maalla on hyvä olla, on rauhallista ja lähellä luontoa, 31-vuotias Uusitalo sanoo.
Uusitalot viljelevät tärkkelysperunaa, rehuhernettä ja kauraa. Lehmiä tilalla on ollut ennen Uusitaloja viime vuosisadan puolivälissä.
Toukokuun loppupuolella kylvötyöt olivat suurin piirtein puolivälissä. Kevät on Uusitalon mukaan ollut hyvä.
– Tässä kohtaa kaikki yleensä näyttää ihan positiiviselta. Peltotyöt saadaan todennäköisesti kesäkuun alussa valmiiksi.
Kasvinviljelijän sesonki ajoittuu kevääseen ja alkukesään sekä sadonkorjuuaikaan. Kiireisenä aikana puurretaan aamusta iltaan.
– Kesällä on kasvilajista riippuen ruiskutustoimia. Ja joka tilalla löytyy varmaan aina joitain rakennusprojekteja tai korjaus- tai huoltoprojekteja. Kun yhden saa valmiiksi, kaksi on odottamassa, Uusitalo kuvailee.
Sadan hehtaarin peltoalasta osa on tilan välittömän läheisyydessä ja osa lähikylissä Kyläsaaressa ja Viasvedellä.
– Kooltaan tila on ehkä sellainen keskikokoinen.
Myös maatalous kärsii suhdanteista, ja Uusitalo kuvailee alan tilannetta haasteelliseksi.
– Tuotantokustannukset, polttoaineiden ja lannoitteiden hinnat ovat nousseet, sadosta saatava hinta sen sijaan ei. Yleinen huono taloustilanne ajaa myös siihen, että ihmisen ostavat helposti Suomen ulkopuolella tuotettua ruokaa.
Pärjääminen maatalousalalla edellyttää paitsi uskoa parempaan, Uusitalon mukaan myös valmiutta kehittää tilan toimintaa, etsiä keinoja tuottaa tehokkaammin ja kannattavammin.
– Teknologisessa kehityksessä pitää pysyä mukana ja olla valmis investoimaan, kuten muillakin aloilla. Nyt on jo olemassa esimerkiksi GPS:ään perustuvia täsmäviljelymenetelmiä, joilla pystytään levittämään lannoitteet tai ruiskutusaineet tarkkaan, ettei niitä mene hukkaan.
Maatalousyrittäjyyden ohella Uusitalolla on toiminimi, jolla hän tekee metsätaloustöitä ja koneurakointia.
– Talvella ei ole oikeastaan maatalouteen liittyviä muita töitä kuin kirjallisia ja suunnittelua. Silloin on kiva tehdä jotain muuta.
Janne Uusitalo on myös järjestöaktiivi MTK:n alle 35-vuotiaille jäsenille suunnatussa Maaseutunuorissa. Uusitalo on Satakunnan yhdistyksen varapuheenjohtaja.
– Toiminta on hyvä tapa verkostoitua ja tutustua myös ihmisiin oman kuplan ulkopuolelta, kun toiminta-alueena on koko maakunta. Maaseutunuorten pyrkimys on ajaa kaikkien maalla asuvien nuorten asioita, ei vain maanviljelijöiden.
Maaseutunuoret ovat mukana myös kesän SuomiAreenassa Pro Agrian osastolla 25.–26.6.


