Hellejaksot ovat terveysriski etenkin lapsille ja iäkkäille – lämmön pääsyä asuntoon voi estää, tarvittaessa korventavaa ilmaa voi paeta vaikka elokuviin
Saimi Juutinen / STT
Laajalti Suomea ja Eurooppaa koetteleva hellejakso tuo mukanaan terveysriskejä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan hellejaksojen aikana terveyshaittojen riski lisääntyy voimakkaasti. Vuosittain kuumuus aiheuttaa useita satoja ennenaikaisia kuolemia ja sairaalahoitojaksoja.
Mitä terveempi ihminen on, sitä paremmin hän pystyy helteeseen sopeutumaan, kertoo Oulun yliopiston kansanterveystieteen professori Jouni Jaakkola. Esimerkiksi ikä ja krooniset sairaudet heikentävät kykyä sopeutua helteeseen. Myös pienet lapset ovat herkempiä kuumuudelle.
Jaakkola korostaa, että helteen vaikutukset eivät ole kaikilla samanlaisia. Hänen mukaansa on tärkeää tiedostaa, millaisia haittoja helle voi tuottaa lähipiirissä oleville riskiryhmäläisille.
– Äärimmillään helle voi aiheuttaa lämpöhalvaustilan, jossa elimistön sopeutumiskyky ei riitä. Siitä voi seurata sydämen ja verenkierto- ja hengityselimistön vaurioita sekä pahimmassa tapauksessa kuolema, hän kertoo.
Aalto-yliopiston LVI-tekniikan professori Risto Kosonen kertoo, että suurin osa pääkaupunkiseudun asunnoista ylittää hellejaksojen aikana 30 asteen lukeman. Tämä käy ilmi tutkimuksesta, jossa selvitettiin asuntojen lämpenemistä ja viilentämistä kesäisin sekä ihmisten kokemuksia näistä. Kososen mukaan 26 asteen sisälämpötila koetaan vielä mukavaksi.
– Siitä (26 asteesta) ylöspäin aletaan kärsiä, hän sanoo.
Suomen asumisterveysasetuksen mukaan kotien lämpötila ei saisi milloinkaan ylittää 32 astetta. Riskiryhmillä raja on 30 astetta. Kososen mukaan nämä lukemat ovat liian korkeita.
– Ihmisten lämpötuntemus on henkilökohtaista, hän sanoo.
Aalto-yliopiston tiedotteen mukaan varautuminen lämpimiin hellejaksoihin kannattaa, koska asuntojen lämpenemisessä voi kestää 4–7 vuorokautta. Asuntoa voi viilentää Jaakkolan mukaan ilmanviilentimillä, mutta muitakin keinoja on.
Valtion energiansäästöyhtiö Motivan johtava asiantuntija Päivi Suur-Uski toteaa, että asuntoa lämmittävät niin sähkölaitteet kuin ihmisetkin. Siksi pahimpien helteiden aikaan asunnosta kannattaa poistua ja sähkölaitteiden käyttöä välttää. Suur-Uski sanoo, että tärkeintä on estää lämmön pääsy asuntoon.
– Estetään auringon pääsy verhoilla, ja kuumalla pidetään ikkunat ja ovet kiinni.
Hänen mukaansa yön viileyttä kannattaa hyödyntää avaamalla ikkunat.
Lyhyellä aikavälillä ihminen voi varautua helteeseen arkijärjen ohjaamin keinoin, esimerkiksi juomalla vettä ja pysyttelemällä varjossa, sanoo Jaakkola.
Jaakkolan mukaan viileät paikat, kuten elokuvateatterit ja marketit, ovat hyviä paikkoja hellejakson katkaisemiseen. Myös sääennusteita voi seurata ja sen mukaan miettiä, missä hellejakson viettää.
– Matkailulla altistutaan helleolosuhteille. Itse en enää Välimeren kohteisiin heinä- elokuussa mene, Jaakkola sanoo.
Hänen mukaansa äärihelteiden vaikutukset ovat voimakkaampia viileissä ympäristöissä.
– Sitten, kun mennään vieraaseen ympäristöön, ei osata varautua sitäkään vertaa helteisiin.
Ilmastonmuutoksen hillinnällä ja siihen sopeutumisella on Jaakkolan mukaan tärkeä rooli helteen haittoihin varautumisessa pitkällä aikavälillä. Erityisesti pohjoisemmassa ilmastossa voidaan välttyä helteen lisähaitoilta, mikäli hillinnässä onnistutaan. Toisaalta, jos ilmaston lämpeneminen jatkuu tätä vauhtia, hellejaksot voivat jatkossa olla katastrofaalisia.
Jaakkola oli mukana tutkimuksessa, jossa selvisi, että ilmastonmuutos on jo viimeksi kuluneiden 30 vuoden aikana lisännyt kuumuuden aiheuttamia kuolemia noin kolmanneksen. Myös terveydenhuollon tulisi Jaakkolan mukaan varautua helteen haittoihin.
– Jos tarkastellaan lämpötiloja, nähdään keskilämpötilan kasvu. On myös vahvaa dataa siitä, miten hellejaksojen intensiteetti, pituus ja ajanjakso, jolloin hellettä on, ovat kasvaneet, hän kertoo.
Hellejaksoihin voidaan varautua yhdyskuntasuunnittelulla, joka vähentää helteen haittoja. Esimerkiksi viheralueet ja väljästi rakentaminen voivat lieventää helteen vaikutuksia.
– Paljon asfalttia ja betonia sisältävän kaupunginosan lämpötila voi olla pari astetta korkeampi kuin toisessa, Jaakkola sanoo.
Ilmiötä kutsutaan lämpösaarekeilmiöksi.