Sai­mi Juu­ti­nen / STT

Laa­jal­ti Suo­mea ja Eu­roop­paa ko­et­te­le­va hel­le­jak­so tuo mu­ka­naan ter­veys­ris­ke­jä. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen (THL) mu­kaan hel­le­jak­so­jen ai­ka­na ter­veys­hait­to­jen ris­ki li­sään­tyy voi­mak­kaas­ti. Vuo­sit­tain kuu­muus ai­heut­taa usei­ta sa­to­ja en­ne­nai­kai­sia kuo­le­mia ja sai­raa­la­hoi­to­jak­so­ja.

Mitä ter­veem­pi ih­mi­nen on, sitä pa­rem­min hän pys­tyy hel­tee­seen so­peu­tu­maan, ker­too Ou­lun yli­o­pis­ton kan­san­ter­veys­tie­teen pro­fes­so­ri Jou­ni Jaak­ko­la. Esi­mer­kik­si ikä ja kroo­ni­set sai­rau­det hei­ken­tä­vät ky­kyä so­peu­tua hel­tee­seen. Myös pie­net lap­set ovat her­kem­piä kuu­muu­del­le.

Jaak­ko­la ko­ros­taa, et­tä hel­teen vai­ku­tuk­set ei­vät ole kai­kil­la sa­man­lai­sia. Hä­nen mu­kaan­sa on tär­ke­ää tie­dos­taa, mil­lai­sia hait­to­ja hel­le voi tuot­taa lä­hi­pii­ris­sä ole­vil­le ris­ki­ryh­mä­läi­sil­le.

– Ää­rim­mil­lään hel­le voi ai­heut­taa läm­pö­hal­vaus­ti­lan, jos­sa eli­mis­tön so­peu­tu­mis­ky­ky ei rii­tä. Sii­tä voi seu­ra­ta sy­dä­men ja ve­ren­kier­to- ja hen­gi­ty­se­li­mis­tön vau­ri­oi­ta sekä pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa kuo­le­ma, hän ker­too.

Aal­to-yli­o­pis­ton LVI-tek­nii­kan pro­fes­so­ri Ris­to Ko­so­nen ker­too, et­tä suu­rin osa pää­kau­pun­ki­seu­dun asun­nois­ta ylit­tää hel­le­jak­so­jen ai­ka­na 30 as­teen lu­ke­man. Tämä käy il­mi tut­ki­muk­ses­ta, jos­sa sel­vi­tet­tiin asun­to­jen läm­pe­ne­mis­tä ja vii­len­tä­mis­tä ke­säi­sin sekä ih­mis­ten ko­ke­muk­sia näis­tä. Ko­so­sen mu­kaan 26 as­teen si­sä­läm­pö­ti­la ko­e­taan vie­lä mu­ka­vak­si.

– Sii­tä (26 as­tees­ta) ylös­päin ale­taan kär­siä, hän sa­noo.

Suo­men asu­mis­ter­vey­sa­se­tuk­sen mu­kaan ko­tien läm­pö­ti­la ei sai­si mil­loin­kaan ylit­tää 32 as­tet­ta. Ris­ki­ryh­mil­lä raja on 30 as­tet­ta. Ko­so­sen mu­kaan nämä lu­ke­mat ovat lii­an kor­kei­ta.

– Ih­mis­ten läm­pö­tun­te­mus on hen­ki­lö­koh­tais­ta, hän sa­noo.

Aal­to-yli­o­pis­ton tie­dot­teen mu­kaan va­rau­tu­mi­nen läm­pi­miin hel­le­jak­soi­hin kan­nat­taa, kos­ka asun­to­jen läm­pe­ne­mi­ses­sä voi kes­tää 4–7 vuo­ro­kaut­ta. Asun­toa voi vii­len­tää Jaak­ko­lan mu­kaan il­man­vii­len­ti­mil­lä, mut­ta mui­ta­kin kei­no­ja on.

Val­ti­on ener­gi­an­sääs­töyh­tiö Mo­ti­van joh­ta­va asi­an­tun­ti­ja Päi­vi Suur-Us­ki to­te­aa, et­tä asun­toa läm­mit­tä­vät niin säh­kö­lait­teet kuin ih­mi­set­kin. Sik­si pa­him­pien hel­tei­den ai­kaan asun­nos­ta kan­nat­taa pois­tua ja säh­kö­lait­tei­den käyt­töä vält­tää. Suur-Us­ki sa­noo, et­tä tär­kein­tä on es­tää läm­mön pää­sy asun­toon.

– Es­te­tään au­rin­gon pää­sy ver­hoil­la, ja kuu­mal­la pi­de­tään ik­ku­nat ja ovet kiin­ni.

Hä­nen mu­kaan­sa yön vii­leyt­tä kan­nat­taa hyö­dyn­tää avaa­mal­la ik­ku­nat.

Ly­hy­el­lä ai­ka­vä­lil­lä ih­mi­nen voi va­rau­tua hel­tee­seen ar­ki­jär­jen oh­jaa­min kei­noin, esi­mer­kik­si juo­mal­la vet­tä ja py­syt­te­le­mäl­lä var­jos­sa, sa­noo Jaak­ko­la.

Jaak­ko­lan mu­kaan vii­le­ät pai­kat, ku­ten elo­ku­va­te­at­te­rit ja mar­ke­tit, ovat hy­viä paik­ko­ja hel­le­jak­son kat­kai­se­mi­seen. Myös sää­en­nus­tei­ta voi seu­ra­ta ja sen mu­kaan miet­tiä, mis­sä hel­le­jak­son viet­tää.

– Mat­kai­lul­la al­tis­tu­taan hel­le­o­lo­suh­teil­le. It­se en enää Vä­li­me­ren koh­tei­siin hei­nä- elo­kuus­sa mene, Jaak­ko­la sa­noo.

Hä­nen mu­kaan­sa ää­ri­hel­tei­den vai­ku­tuk­set ovat voi­mak­kaam­pia vii­leis­sä ym­pä­ris­töis­sä.

– Sit­ten, kun men­nään vie­raa­seen ym­pä­ris­töön, ei osa­ta va­rau­tua si­tä­kään ver­taa hel­tei­siin.

Il­mas­ton­muu­tok­sen hil­lin­näl­lä ja sii­hen so­peu­tu­mi­sel­la on Jaak­ko­lan mu­kaan tär­keä roo­li hel­teen hait­toi­hin va­rau­tu­mi­ses­sa pit­käl­lä ai­ka­vä­lil­lä. Eri­tyi­ses­ti poh­joi­sem­mas­sa il­mas­tos­sa voi­daan vält­tyä hel­teen li­sä­hai­toil­ta, mi­kä­li hil­lin­näs­sä on­nis­tu­taan. Toi­saal­ta, jos il­mas­ton läm­pe­ne­mi­nen jat­kuu tätä vauh­tia, hel­le­jak­sot voi­vat jat­kos­sa ol­la ka­tast­ro­faa­li­sia.

Jaak­ko­la oli mu­ka­na tut­ki­muk­ses­sa, jos­sa sel­vi­si, et­tä il­mas­ton­muu­tos on jo vii­mek­si ku­lu­nei­den 30 vuo­den ai­ka­na li­sän­nyt kuu­muu­den ai­heut­ta­mia kuo­le­mia noin kol­man­nek­sen. Myös ter­vey­den­huol­lon tu­li­si Jaak­ko­lan mu­kaan va­rau­tua hel­teen hait­toi­hin.

– Jos tar­kas­tel­laan läm­pö­ti­lo­ja, näh­dään kes­ki­läm­pö­ti­lan kas­vu. On myös vah­vaa da­taa sii­tä, mi­ten hel­le­jak­so­jen in­ten­si­teet­ti, pi­tuus ja ajan­jak­so, jol­loin hel­let­tä on, ovat kas­va­neet, hän ker­too.

Hel­le­jak­soi­hin voi­daan va­rau­tua yh­dys­kun­ta­suun­nit­te­lul­la, joka vä­hen­tää hel­teen hait­to­ja. Esi­mer­kik­si vi­he­ra­lu­eet ja väl­jäs­ti ra­ken­ta­mi­nen voi­vat lie­ven­tää hel­teen vai­ku­tuk­sia.

– Pal­jon as­falt­tia ja be­to­nia si­säl­tä­vän kau­pun­gi­no­san läm­pö­ti­la voi ol­la pari as­tet­ta kor­ke­am­pi kuin toi­ses­sa, Jaak­ko­la sa­noo.

Il­mi­ö­tä kut­su­taan läm­pö­saa­re­keil­mi­ök­si.