Työttömyys nyt suurinta vuosikymmeneen
Suomen työttömyysluvut ovat tylyjä. Työttömänä työvoimasta on jo yli kymmenen prosenttia ja työttömien määrä lähentelee kolmeasataatuhatta.
Eihän tässä näin pitänyt käydä. Pikemminkin valtiovarainministeriön laskelmien mukaan hallituksen työllisyyttä edistävien toiminen olisi pitänyt tuoda 65 000 uutta työpaikkaa. Osa toimista alkaa olla vuoden vanhoja, mutta niiden vaikutusta ei näy. Pikemminkin kehitys kulkee päinvastoin. Vuoden aikana työttömyys on kasvanut 27 000 henkilöllä.
Syitä nurjaan kehitykseen on monia. Ehkä merkittävin vaikutus on kansainvälisellä kehityksellä eli Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan ja Donald Trumpin tullisekoilulla. Noiden kahden syyn takia investointipäätöksiä ei haluta tehdä, eivät yritykset, eivätkä kotitaloudet.
Työttömyyden kasvussa on myös kotikutoisia elementtejä. Yksinyrittäjien arvonlisäveron alarajahuojennuksen poisto ja veron korotus vaikuttavat juuri heihin. Pienyrittäjistä yli 40 000 on siirtynyt Kelan päivärahalle tai muiden tukien piiriin. Heidän työttömyytensä jyrkkään nousuun vaikuttavat osaltaan myös kotitalousvähennyksen kiristykset. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan alentaminen taas tekee työssä käyvät entistä varovaisemmiksi kuluttamaan. Myös 300 euron suojaosan poisto heikentää työllisyyttä ja nostaa esimerkiksi toimentulotuen saajien määrää.
Kaikki edellä mainitut seikat heikentävät kotimaista kulutusta. Niilläkin, joilla olisi mahdollisuus kuluttaa, maksavat lainojaan ennätysvauhdilla pois tai tallettavat pahan päivän varalle. Yksin käyttelytileillä on suomalaisten varoja lähes 20 miljardia.
Veronalennuksilla piti olla dynaamisia vaikutuksia. Jos tilanne ei ensi vuoden aikanakaan oleellisesti muutu, alennukset valuvat pankkeihin ja lisäävät julkisen talouden vajetta entisestään.
Onnetonta Petteri Orpon hallituksen kannalta on taantuman pitkittyminen. Keskeisin osa työllisyystoimista on sellaisia, että ne toimivat kohtalaisen hyvin talouskasvun oloissa. Taantumassa ne heikentävät taloutta, ne vain lisäävät työttömyyttä ja julkista velkaa.
Toiveet ovat nyt siinä, että Ukrainan rauhanneuvottelut edistyvät, tulleista saataisiin sopu ja talouskasvusta myönteisiä signaaleja. Tällaiset uutiset rohkaisisivat investoimaan ja kuluttamaan.
Erityisesti kotimaisen kulutuksen kasvulla on suurin merkitys työllisyyden myönteiseen kehitykseen. Yritysten isot investoinnit ovat pidempiaikaisia ja niihin vaikuttavat myös erilaiset tuet kuten energiaverojen kehitys.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja