Flair ja Wendy tuovat kesän mukanaan – Viljasen mansikkatilalla Kokemäellä valmistaudutaan mansikan satokauteen
Tuija Saarinen
Kohdalle osuu toukokuun lopun hellepäivä, kun ajelen kohti mansikoistaan kuulua Kokemäkeä ja Viljasen mansikkatilaa. Luonto on puhjennut muutamassa viikossa kesään, ja Viljasten mansikkapellolla kukkii jo varhaista satoa antava Flair. Viereisellä lohkolla kasvava Wendy tulee kohta perässä. Lajikkeet käynnistävät mansikan satokauden, ja ne katoavat suomalaisten suihin ihan sellaisenaan.
– Wendy ja Flair ovat makeita syöntimarjoja, jotka tuovat kesän mukanaan. Jos säät sallivat, niistä päästään nauttimaan perinteisesti juhannusviikolla, kertoo Marko Viljanen.
Viljasen pelloilla kasvaa useita lajikkeita, joista osa on varhaisia, osa pääsatokauden ja osa myöhäisiä lajikkeita. Flairin ja Wendyn lisäksi satoa antavat muun muassa Rumba, Magnum, Dahli, Alexia, Sonsation, Polka, Falco ja Malwina. Viljasen mansikkatilan mansikoita myydään Kokemäen lisäksi Huittisissa ja Harjavallassa.
Flair-lajike kukki toukokuun loppupuolella.
Pääsatokausi alkaa Satakunnan alueella yleisesti ottaen heinäkuun alkupäivinä, mutta marjaa saadaan jopa elokuun lopulle saakka. Asiakkailta tulee paljon kyselyjä siitä, milloin olisi hyvä pakastuskausi.
– Yleisin asiakkaiden esittämä kysymys on, että koska kannattaa pakastaa. Pääsatokaudella marjat ovat parhaimmillaan, mutta pääsatokauden ajoittuminen on tilakohtaista. Seuraavaksi kysytään, että mitä kannattaa pakastaa. Osa haluaa tiettyä lajiketta, ja osalla ei ole väliä, kunhan marja on hyvän makuinen. Nämä ovat nimenomaan makuasioita.
Marika ja Marko Viljanen arvelevat, että sokkotestissä he tunnistaisivat kaikki omat lajikkeensa maun ja ulkonäön perusteella Marikan lempilajike on myöhäistä satoa antava Malwina, Marko kertoo pitävänsä yhtä paljon kaikista lajikkeista.
Marko ja Marika Viljasen mansikkatila sijaitsee Kokemäellä. Satonäkymät näyttävät tällä hetkellä kohtalaisen hyviltä.
Satonäkymät näyttävät tällä hetkellä kohtalaisen hyviltä, mutta tilanne saattaa muuttua nopeastikin, jos ilmojen herra ei ole suosiollinen.
– Ihanteellisin lämpötila olisi päivällä 20‒22 astetta ja yöllä vähän viileämpää. Hellettä ei kaivata, eikä kaatosateita, toteaa Marko.
Pariskunta kertoo seuraavansa sääennusteita kaikilla mahdollisilla laitteilla. Keväällä ja alkukesästä kiinnostaa erityisesti yölämpötila, ja mansikkatilan väki saa usein illalla viimeiseksi käydä asettelemassa harsoja pensaiden suojaksi.
– Yöpakkasia ja hallaa voi hyvin olla vielä kesäkuun alussa.
Satokauden alkaessa on Ukrainasta saapumassa parinkymmenen hengen ryhmä mansikanpoimijoita.
– He tulevat sotatilasta huolimatta ja palaavat taas kesän jälkeen Ukrainaan omien perheidensä luo. Ensimmäiset ovat tulleet jo avuksi kevättöihin, ja loput tulevat, kun satokausi käynnistyy.
Marjan poimiminen on taitolaji.
– Ammattitaitoiset poimijamme käsittelevät hellävaroen marjoja ja osaavat katsoa, että marjat ovat kypsiä eikä niissä ole ulkoisia vaurioita. Samalla he ottavat pensaasta mahdolliset huonot marjat pois, jotta kypsymässä olevat pysyisivät terveinä.
Suurin osa asiakkaista haluaa hillomarjaksi Polkaa, joka on pitkään ollut säilöjien suosikki. Myös Sonsation, Jenkka ja Malwina ovat olleet pidettyjä.
Pakastustyylejä on yhtä monta kuin pakastajaakin.
– Osa haluaa pakastaa mansikat kokonaisina, osa viipaleina. Itse teen tuoresurvosta. Soseutan marjat, lisään sokeria ja laitan pakastusrasioihin. Meillä syödään ympäri vuoden joka päivä mansikkaa. Pakastan pieniä määriä kerrallaan, usein lajikkeita, joita on sattunut jäämään.
Tuoresurvokseen Marika suosittelee esimerkiksi Sonsationia, Alexaa tai Sonataa.
Olisiko mansikkatilan emännällä antaa tähän loppuun jokin hyväksi todettu mansikkainen resepti?
– Tuoreet mansikat ja jäätelö, niillä kesä tulee!