Yliopistojen valintakoejärjestelmä mullistuu: jatkossa eri aloille voisi olla sama monivalintatehtäviin painottuva koe
Simu Perälä / STT
Yliopistojen valintakokeisiin kaavaillaan perinpohjaista muutosta, jonka myötä valintakokeiden lukumäärä romahtaisi murto-osaan nykyisestä. Jatkossa hakija voisi yhdellä valintakokeella hakea sekä useaan yliopistoon että useaan koulutusohjelmaan.
Yliopistojen valintakoekäytäntöjä ryhdyttiin kehittämään toissa vuonna hankkeella, jossa ovat mukana kaikki Suomen yliopistot. Uudet valintakokeet on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2025 opiskelijavalinnoissa.
Hankkeen projektipäällikön Tanja Juuruksen mukaan uudistuksen tavoitteena on hakijaystävällisempi järjestelmä. Tällä hetkellä hakija voi joutua ravaamaan useissa eri valintakokeissa ympäri Suomen ja pahimmillaan pänttäämään jokaiseen erillisen ennakkomateriaalin.
Juurus sanoo STT:lle, että nykysysteemi rajaa hakijoiden mahdollisuuksia, kun valintakokeita on niin paljon. Kaikille ei ole mahdollista matkustaa useisiin valintakokeisiin ympäri Suomea. Ja vaikka matkustaminen onnistuisi, kovin moneen kokeeseen ei käytännössä ole mahdollista valmistautua kunnolla etenkään, jos niihin kaikkiin on ennakkomateriaali.
– Hakija joutuu jo siinä vaiheessa valitsemaan, mihin kokeisiin hän panostaa. Se ei tietenkään ole toivottu asia ja aiheuttaa osaltaan hakijasumaa (tiettyihin yliopistoihin ja tietyille aloille), Juurus sanoo.
Tällä hetkellä valintakokeita järjestetään Juuruksen mukaan touko-kesäkuun vaihteessa kolmen viikon aikana yhteensä noin 120. Uudistuksella määrää pyritään merkittävästi vähentämään.
– Tavoite on, että kokeet voitaisiin järjestää noin viikossa ilman, että niitä järjestetään päällekkäin, Juurus sanoo.
Käytännössä tämä tarkoittaisi noin 10:tä koetta.
Ammattikorkeakouluissa yhteinen valintakoe useimpiin koulutuksiin on jo käytössä.
Eroon ennakkomateriaaleista
Valintakokeiden järjestämisessä on tällä hetkellä suuria yliopisto- ja koulutusalakohtaisia eroja. Juuruksen mukaan esimerkiksi kauppatieteiden, kasvatustieteiden ja tekniikan aloilla on pitkään järjestetty yhteisiä valintakokeita. Niissä opiskelija voi yhden valintakokeen tekemällä hakea useisiin yliopistoihin Suomessa.
– Mutta paljon on vielä aloja, joilla jokaisen yliopiston jokainen koulutusohjelma järjestää oman valintakokeensa ja hakija joutuu kiertämään ympäri Suomea kokeissa, Juurus sanoo.
Hankkeen tavoitteena on uudistaa valintakoejärjestelmää myös siten, että yhdellä kokeella voisi hakea usealle samantyyppiselle alalle.
– Pyrimme löytämään alat, joilla on samantyyppisiä tarpeita. Tarkoituksena on tehdä kokeet, jotka mittaavat kullakin alalla tarvittavia valmiuksia. Ne ovat monella alalla hyvinkin geneerisiä, yleisakateemisia valmiuksia, mutta tarkoitus on huomioida myös alaspesifejä tarpeita.
Juurus kertoo, että käytännössä tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että koe on kaikille täysin sama, tai sitä, että kokeessa on kaikille yhteinen osa ja tarvittaessa tietylle alalle pienempi erillinen osa.
Kokeiden lopullista muotoa ei ole vielä lyöty lukkoon. Tarkoituksena kuitenkin on, että jatkossa valintakokeisiin ei pääsääntöisesti olisi ennakkomateriaalia. Näin on jo nyt esimerkiksi kasvatusalan valintakokeessa, jossa koemateriaali jaetaan vasta koetilanteessa.
– Sinne tullaan sillä osaamisella ja ymmärryksellä, mitä on.
Täysin varmaa ei ole vielä sekään, millä aloilla voisi olla yhteinen koe. Ensimmäinen luonnos uudistuksesta julkaistaan ensi viikolla.
Juurus kuitenkin sanoo, että jatkossa esimerkiksi vieraissa kielissä voisi olla yhteinen valintakoe. Siinä voisi olla kaikille kielille yhteinen, yleisempää kielellistä osaamista mittaava osio, ja lisäksi erikseen oma osio kullekin kielelle.
Kritiikkiä monivalintatehtävistä
Aiemmin tällä viikolla Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessa teoreettisen filosofian dosentit Jani Hakkarainen ja Markku Keinänen kritisoivat uudistusta. Heidän mukaansa kokeet koostuisivat jatkossa "pääosin tai jopa täysin geneerisistä monivalinta- ja aukkotehtävistä".
Juurus sanoo, että uudistuksen tarkoituksena tosiaan on, että kokeet perustuisivat jatkossa "hyvinkin voimakkaasti" monivalintatehtäviin ja muihin automaattisesti tarkastettavissa oleviin tehtävätyyppeihin. Kun valintakokeiden määrä vähenee, niiden osallistujamäärät kasvavat eivätkä kokeet voi koostua laajoista esseetehtävistä, joiden tarkistamiseen menisi paljon aikaa.
Juurus ei kuitenkaan näe monivalintatehtäviin perustuvia valintakokeita huonona asiana. Hänen mukaansa hyvillä monivalintatehtävillä pystytään mittaamaan hyvinkin syvällistä ja paljon laaja-alaisempaa osaamista kuin parilla esseekysymyksellä, jotka väistämättä kohdistuvat melko kapeaan alueeseen.
– Kyse ei ole siitä, että yksinkertaisilla oikein vai väärin -tehtävillä, joissa voi pärjätä arvaamalla, voisi päästä yliopistoon, hän sanoo.
Valintakokeet lisäävät tutkitusti mahdollisuuksia
Koulutuksellisen tasa-arvon parantaminen on Juuruksen mukaan yksi uudistuksen tärkeimmistä motiiveista.
Hankkeen tilaaman ja Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiön Otuksen sekä Laboren toteuttaman tutkimuksen mukaan yhteiset valintakokeet lisäävät koulutuksellista tasa-arvoa muun muassa siten, että matalammasta sosioekonomisesta taustasta tulevilla hakijoilla on aiempaa paremmat mahdollisuudet tulla hyväksytyksi yliopistoon.
Samassa tutkimuksessa todettiin myös, että yhteisten kokeiden vuoksi hakijat pystyvät hakemaan laajemmalle maantieteelliselle alueelle, kun valintakokeiden perässä ei tarvitse matkustaa.
Juuruksen mukaan valintakokeet ovat myös siksi tärkeitä, että ne antavat mahdollisuuden päästä yliopistoon opiskelemaan myös niille, joilla ei ole ylioppilastutkintoa tai jotka suoriutuivat lukio-opinnoista heikosti.