Ee­tu Ha­lo­nen / STT

Suo­meen näyt­tää tu­le­van tänä vuon­na kes­ki­mää­räi­nen vil­ja­sa­to, ker­too Luon­non­va­ra­kes­kus (Luke). Kes­kus ar­vi­oi, et­tä sa­don mää­räk­si tu­lee noin 3,3 mil­jar­dia ki­loa.

Kau­ra­sa­dos­ta on tu­los­sa kes­ki­mää­räis­tä suu­rem­pi, kun taas ru­kiin ja oh­ran sa­dot ovat jää­mäs­sä kes­ki­mää­räis­tä pie­nem­mik­si. Veh­nän sa­dos­ta on tu­los­sa ta­va­no­mai­nen.

Van­hem­pi maa­ta­lou­se­ko­no­mis­ti Päi­vi Ku­ja­la Pel­ler­von ta­lous­tut­ki­muk­ses­ta (PTT) sa­noo STT:lle, et­tä kes­ki­mää­räi­nen vil­ja­sa­to tus­kin vai­kut­taa ruo­an ku­lut­ta­ja­hin­taan.

– PTT:n ar­vio on, et­tä vaik­ka sa­dos­ta on tu­los­sa ihan hyvä, se ei vie­lä näy kau­pan hyl­lyil­lä ku­lut­ta­jil­le, hän ker­too.

Ku­ja­la sa­noo, et­tä raa­ka-ai­ne eli vil­ja muo­dos­taa vaik­ka­pa lei­vän ku­lut­ta­ja­hin­nas­ta lo­pul­ta hy­vin pie­nen osan. Sen si­jaan pal­kat, ener­gia, pak­kaus­tar­vik­keet ja kul­je­tuk­set vai­kut­ta­vat hin­toi­hin enem­män.

– Vaik­ka tuot­ta­ja­hin­nat ovat las­ke­neet, ruo­an hin­ta ei ihan seu­raa sitä ke­hi­tys­tä, hän sa­noo.

– Ke­vääl­lä en­nus­tim­me, et­tä ruo­an hin­ta las­ki­si tänä vuon­na kak­si pro­sent­tia edel­lis­vuo­des­ta, ja sitä sa­maa ta­soa en­nus­tam­me edel­leen.

Tuo­reem­paa ar­vi­o­ta on lu­vas­sa syys­kuun lop­pu­puo­lel­la, kun PTT jul­kai­see en­nus­teen ruo­an hin­nan ke­hi­tyk­ses­tä lop­pu­vuo­del­le ja en­si vuo­del­le.

Suo­men vil­ja­pel­loil­la on ta­pah­tu­mas­sa tänä vuon­na erään­lai­nen val­lan­vaih­to. Lu­ken ar­vi­on mu­kaan oh­ra on tip­pu­mas­sa kär­ki­pai­kal­ta sa­to­mää­räl­tään Suo­men suu­rim­pa­na vil­ja­na.

Oh­ra on ol­lut val­ta­vil­ja vuo­des­ta 1977 läh­tien, mut­ta tänä vuon­na näyt­tää sil­tä, et­tä kau­ra on me­nos­sa ohi. Lu­ken sa­to­ar­vi­on mu­kaan kau­ra­sa­toa on tu­los­sa rei­lut 1,2 mil­jar­dia ki­loa ja oh­raa 1,1 mil­jar­dia ki­loa.

Yli­ak­tu­aa­ri An­ne­li Par­ta­la Lu­kes­ta sa­noo, et­tä oh­ran vil­je­ly­a­la on ol­lut las­kus­sa kym­me­nen vii­me vuo­den ajan. Kau­ran vil­je­ly­a­la on sen si­jaan py­sy­nyt jo­ta­kuin­kin sa­ma­na. Kau­ran ja oh­ran vil­je­ly­a­lat ovat nyt mel­ko lä­hel­lä toi­si­aan.

– Kau­ral­la on pa­rem­pi kes­ki­mää­räi­nen heh­taa­ri­sa­to­ar­vio, jo­ten ko­ko­nais­sa­dos­ta näyt­täi­si tu­le­van oh­raa suu­rem­pi, Par­ta­la ker­too STT:lle.

Oh­raa on vil­jel­ty Suo­mes­sa pit­käl­ti eläin­ten re­huk­si. Par­ta­la sa­noo, et­tä sa­mal­la kun ko­tie­läin­tuo­tan­to on vä­hen­ty­nyt, myös oh­raa on vil­jel­ty vä­hem­män. Maa­ti­lat ei­vät enää tar­vit­se yh­tä pal­jon re­hua kuin ai­kai­sem­min.

– Esi­mer­kik­si lyp­sy­leh­mien mää­rä on Suo­mes­sa vä­hen­ty­nyt, ja sa­moin li­han­tuo­tan­nos­sa ole­vien leh­mien ja si­ko­jen mää­rä on hie­man las­ke­nut.

Kau­ral­la­kin on Par­ta­lan mu­kaan re­hu­käyt­töä, mut­ta sitä vie­dään myös ul­ko­mail­le 300–400 mil­joo­naa ki­loa vuo­sit­tain. Li­säk­si kau­ras­ta val­mis­tet­tu­ja tuot­tei­ta vie­dään ul­ko­mail­le. Ko­ti­maas­sa ne ovat myös al­ka­neet osit­tain kor­va­ta li­han käyt­töä vii­me vuo­si­na.

– Ei oh­ra­kaan ole pelk­kä re­hu­vil­ja, vaan sil­lä on tär­ke­ää käyt­töä mal­las­puo­lel­la. Sen si­jaan lei­pä­vil­ja­na oh­ran käyt­tö on ai­ka mi­ni­maa­lis­ta Suo­mes­sa, Par­ta­la ker­too.

Ru­kiin sato on Lu­ken ar­vi­on mu­kaan tip­pu­mas­sa tänä vuon­na lä­hes puo­leen kes­ki­mää­räi­ses­tä. Taus­tal­la ovat Par­ta­lan mu­kaan vii­me syk­syn sa­teet, jot­ka hait­ta­si­vat syys­ru­kiin kyl­vö­jä. Li­säk­si syk­syl­lä kyl­vet­ty­jen vil­jo­jen kas­vus­to­ja tu­hou­tuu ai­na jon­kin ver­ran tal­vi­sin. On­kin ta­val­lis­ta, et­tä syys­vil­jo­jen sa­dois­sa on iso­ja vaih­te­lu­ja vuo­sit­tain.

Sää vai­kut­ti kiel­tei­ses­ti myös ke­vät­kyl­vöi­hin. Kui­vuut­ta jat­kui lä­hes koko maas­sa ju­han­nuk­seen as­ti.

– Se vei eh­kä ihan te­rä­vim­män kär­jen tä­män vuo­den sato-odo­tuk­sil­ta, Par­ta­la ar­vi­oi.

Ju­han­nuk­sen jäl­keen ve­si­ha­nat au­ke­si­vat, mut­ta sa­teis­sa oli huo­mat­ta­vaa pai­kal­lis­ta vaih­te­lua jopa kun­tien si­säl­lä.

Yk­si vil­je­lys­kas­vi, jota sää­o­lo­suh­teet ei­vät il­mei­ses­ti ole lii­em­min vai­van­neet, on her­ne. Lu­ken en­nus­te näyt­tää, et­tä Suo­meen oli­si tu­los­sa tänä vuon­na en­nä­tys­suu­ri her­ne­sa­to.

Her­neen vil­je­ly­a­la on ol­lut jo pa­rin vuo­den ajan yli 40 000 heh­taa­ria, mut­ta tänä vuon­na heh­taa­ri­koh­tai­nen sato vai­kut­taa erit­täin lu­paa­val­ta.

– Tuo on jo suu­ri pin­ta-ala. Se on esi­mer­kik­si kak­si ker­taa niin iso kuin pe­ru­nal­la tai so­ke­ri­juu­rik­kaal­la, Par­ta­la sa­noo.

Her­ne on­kin kas­va­nut Suo­mes­sa mer­kit­tä­väk­si kas­vik­si. Suu­rin osa sii­tä me­nee re­huk­si ko­tie­läi­mil­le, kun sil­lä kor­va­taan eri­tyi­ses­ti ul­ko­mais­ta tuon­ti­soi­jaa.

Kaik­ki­aan Suo­mes­sa on vil­je­ly­pel­to­ja 2,2 mil­joo­naa heh­taa­ria. Par­ta­la sa­noo, et­tä pin­ta-ala on py­sy­nyt jo pit­kään sa­mois­sa lu­ke­mis­sa, vaik­ka maa­ti­lo­jen ja vil­je­li­jöi­den mää­rät ovat vä­hen­ty­neet.

– Pel­lot ovat tois­tai­sek­si jää­neet vil­je­lyyn, kun toi­min­taan­sa jat­ka­neet maa­ti­lat ovat vuok­ran­neet nii­tä, hän ker­too.

Ky­sy­mys kuu­luu, kau­an­ko vil­je­lyin­toa vie­lä pii­saa ja al­kaa­ko pel­to­pin­ta-ala jos­sain vai­hees­sa kään­tyä las­kuun.

– Löy­tyy­kö meil­lä jat­kos­sa enää yh­tä pal­jon vil­je­li­jöi­tä? Mo­nil­la maa­ti­loil­la on ol­lut ai­ka tiuk­kaa, Par­ta­la sa­noo.

Myös il­mas­ton­muu­tos voi osal­taan muo­ka­ta suo­ma­lais­ta pel­to­mai­se­maa.

Il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sen myö­tä Suo­meen saat­taa ran­tau­tua uu­sia vil­ja­la­jik­kei­ta tai ko­ko­naan uu­sia vil­je­lys­kas­ve­ja, jot­ka vaa­ti­vat pi­dem­män kas­vu­kau­den. Yk­si täl­lai­nen laji on Par­ta­lan mu­kaan ruis­veh­nä, jos­ta Luke on tuot­ta­nut sa­to­tie­to­ja muu­ta­man vuo­den ajan.

– Se on sa­toi­sa re­hu­kas­vi, jota on ta­val­li­ses­ti vil­jel­ty ete­läi­sem­mis­sä mais­sa.

Vaik­ka ruis­veh­nää kas­va­via pel­to­ja on Suo­mes­sa vie­lä al­le 10 000 heh­taa­ria, vil­jan sa­to­mää­rä voi yl­tää sa­moi­hin lu­ke­miin ru­kiin kans­sa. Vuo­sit­tai­nen ruis­sa­to on ol­lut Suo­mes­sa vii­me vuo­si­na kes­ki­mää­rin 90 mil­joo­nan ki­lon luok­kaa.

Il­mas­ton läm­pe­ne­mi­sel­lä on myös kään­tö­puo­len­sa li­sään­ty­vän kui­vuu­den muo­dos­sa. Par­ta­la sa­noo, et­tä pi­dem­män kas­vu­kau­den hyö­dyt ka­ri­se­vat äk­kiä pois, jos ke­sät ovat en­tis­tä kui­vem­pia. Sa­moin on syys­sa­tei­den lai­ta: jos sään ää­ri-il­mi­öt li­sään­ty­vät ja vet­tä tu­lee lii­kaa, vil­jan­puin­ti me­nee her­käs­ti pui­hin.