Valtuutettu kanteli oikeusasiamiehelle Eurajoen kohtelusta
Valtionosuuksien uudistus kunnille oli hallitusohjelmassa. Se kuitenkin kaatui. Nyt Eurajoki joutuu maksumieheksi, koska maksuehdot eivät ole enää ajantasaiset.
Pauli Uusi-Kilponen
Valtuutettu ja kunnanhallituksen jäsen Vesa Jalonen sanoo, että Eurajoki joutuu maksamaan vuodessa negatiivista valtionosuutta 4–5 miljoonaa euroa.
– Kun tämä hallitus ei enää asiaa käsittele, jää mahdollinen uudistus seuraavalle hallitukselle. Jos sekään ei saa uudistusta aikaiseksi, tulee tästä menoautomaatti, joka tekee ison loven kunnan talouteen, päivittelee Jalonen.
Kun sairaus- ja hoivapalvelut siirtyivät hyvinvointialueille, leikattiin valtionosuuksista tämä kuntien ennen hoitama osuus pois. Lisäksi valtionosuuksissa otettiin huomioon verotulot. Laskelmat valtionosuuksista tehtiin vuoden 2021 peruspalvelumenojen ja verotulojen mukaan.
– Tuo neljän vuoden takainen laskentaperuste ei ole enää ajantasainen ja aiheuttaa kohtuuttomuuksia. Eurajoki maksaa nyt muun muassa siitä, että se on hoitanut sairaita ja muuta hoivaa tarvitsevia hyvin. Ei se näin voi olla, Jalonen päivittelee.
Jalonen on pyytänyt kantelullaan eduskunnan oikeusasiamiestä tutkimaan, ovatko kunnille määrätyt negatiiviset valtionosuudet, erityisesti Eurajoen kuntaan kohdistuva poikkeuksellisen suuri negatiivinen valtionosuus, perustuslain ja kunnallisen itsehallinnon vaatimusten mukaisia.
Kantelussaan Jalonen muistuttaa, että valtionosuuden poikkeuksellisen suuri negatiivinen määrä muodostuu historiallisten sote-menojen perusteella riippumatta kunnan nykyisistä tehtävistä ja palvelutarpeesta. Kunta joutuu maksamaan valtiolle laskennallista rahoitusta palveluista, joita se ei enää järjestä hyvinvointialueuudistuksen jälkeen.
Kantelussa Jalonen huomauttaa, ettei laskenta ole ajantasainen, asiallinen eikä objektiivinen ja rikkoo perustuslain kunnallista itsehallintoa turvaavaa pykälää.
Jalosen mielestä nykyjärjestelmä on kuntia kohtaan syrjivä ja epätasapuolinen, koska tietyt kunnat joutuvat maksamaan useita vuosia negatiivisia valtionosuuksia vanhojen sote-rasitteiden perusteella.
– Pidän tilannetta sikälikin kestämättömänä, ettemme voi mitenkään vaikuttaa kustannuksiin, jota vielä lasketaan perusteilla, jotka eivät ole enää käypiä.
Jalosen harmituksen ymmärtää, sillä Eurajoki on kakkostilalla negatiivisessa valtionosuuksien maksussa Kaskisen jälkeen asukasluvusta laskien.
Satakunnassa Pori saa valtionosuuksia 21 miljoonaan euroa, mutta menetystä on entiseen nähden on 24 miljoonaa. Rauma saa valtionosuuksia 11 miljoonaa ja menetys on vain 2,8 miljoonaa. Jos Eurajoki aikoo maksaa valtionosuudet kunnallisveroa nostamalla, niin nykyinen 6,4 prosenttia pitäisi nostaa yhdeksään prosenttiin. Prosentin korotus kunnallisveroon tekee noin kaksi miljoonaa. Jalonen laskee nostotarpeeksi 2,5 prosenttiyksikköä.
Poliittisesti tuollainen nosto on lähes mahdoton. Pitää muistaa, että jo täksi vuodeksi kunnallisvero nousi Eurajoella prosentilla.
Eurajoen kunnan tase on 80 miljoonaa euroa. Kunnan kassa siis on pulska. Mitä todennäköisemmin sitä joudutaan nyt käyttämään valtinosuuksien maksuun. Muilla maksujen korotuksilla tai kuntaveroa hienosäätämällä ei 4–5 miljoonan summaa kuitata.


