Työvoimapula riivaa hyvinvointialueita – pulaa on erityisesti hoitajista ja lääkäreistä
Kaisu Suopanki / STT
Hyvinvointialueilla kärsitään työvoimapulasta, ilmenee työeläkevakuuttaja Kevan kyselystä. Peräti 86 prosenttia hyvinvointialueiden johtohenkilöistä ja poliittisista päättäjistä sanoo, että avoimiin työpaikkoihin ei ole ollut saatavissa riittävästi osaavia työntekijöitä.
Eniten pulaa koetaan terveydenhuollon henkilöstöstä ja lääkäreistä. Hyvinvointialueella on tehty erityistoimia työntekijöiden houkuttelemiseksi, kertoo 72 prosenttia vastaajista. Keskeisimmäksi työntekijöiden houkutuskeinoksi alueilla ja kunnissa on otettu palkkaratkaisut.
Kuntien johdosta ja päättäjistä puolet vastasi osaavia hakijoita olevan liian vähän, kun taas 44 prosenttia koki hakijoita olevan riittävästi. Kunnissa lisää hakijoita kaivattiin erityisesti sivistystoimialalle ja varhaiskasvatukseen. Vaikein tilanne on Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kunnissa, joiden päättäjistä yli 70 prosenttia valitti työvoimapulaa.
Poliittisten päättäjien vastausten perusteella työvoimapula kunnissa on kuitenkin helpottanut verrattuna vuoteen 2022. Tuolloin lähes kolme neljästä kuntapoliitikosta sanoi hakijoita olevan liian vähän, kun nyt näin vastasi reilu puolet.
– Vaikka osaajapulasta kertovat lukemat ovat nyt kokonaisuudessaan aiempaa pienemmät, ei se muuta kokonaiskuvaa siitä, että edelleen kunta- ja hyvinvointialueilla painitaan työvoiman saatavuuden haasteiden kanssa päivittäin, sanoo Kevan johtava asiantuntija Ismo Kainulainen tiedotteessa.
Helmi-maaliskuussa tehtyyn sähköpostikyselyyn vastasi 950 poliittista päättäjää ja johtavaa virkahenkilöä kunnista ja hyvinvointialueilta.