Suomalaisilla parhaat luku- ja numerotaidot, ongelmanratkaisutaidotkin huippuluokkaa
Heli Laakkonen / STT
Suomalaisten 16–65-vuotiaiden lukutaito ja numerotaito ovat OECD-maiden parhaita, kertoo tuore 31 maan vertailu. OECD toteutti viime vuonna kansainvälisen aikuisten taitotutkimuksen, jonka tuloksista kertovat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö.
Huippulukijoita oli Suomessa kaikista osallistujamaista eniten, 35 prosenttia. OECD-maiden keskiarvo oli 12 prosenttia. Yli 70 prosentilla suomalaisista oli hyvä lukutaito, kun taas puutteelliset taidot oli reilulla 10 prosentilla.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan (kok.) mukaan on hienoa, että Suomi oli Tanskan lisäksi ainoa maa, jossa lukutaito oli vahvistunut edellisen, vuonna 2012 tehdyn mittauksen jälkeen.
– Oli jopa hätkähdyttävä uutinen, että Suomessa toisen asteen koulutuksen suorittaneet pärjäävät lukutaidossa paremmin kuin 19 muun maan korkeakoulutetut. Perustaidot ovat meillä hirvittävän hyvät toisen asteen koulutetuillakin, Multala sanoo STT:lle.
Suomalaiset olivat vertailussa parhaita myös numerotaidossa. Muihin maihin verrattuna taidot kohenivat Suomessa eniten edelliseen tutkimukseen nähden. Suomalaisista yli 30 prosenttia oli korkeimmilla huippu- tai erinomaisten numerotaitojen tasoilla. Vähintään hyvällä tasolla numerotaidoissa oli lähes 70 prosenttia suomalaisista. Puutteellinen numerotaito oli reilulla 10 prosentilla.
Sekä lukutaidossa että numerotaidossa vertailun kakkossijalla oli Japani ja kolmossijalla Ruotsi.
Ongelmanratkaisutaidossa Suomi jakaa ykkössijan Japanin kanssa. Suomalaisista 13 prosentilla oli erinomaiset ongelmanratkaisutaidot ja 44 prosentilla taidot olivat hyvät. Heikot ongelmanratkaisutaidot oli 14 prosentilla suomalaisista.
Suomi ylitti reippaasti OECD-maiden keskiarvon kaikilla kolmella osa-alueella.
Eri ikäryhmät pärjäsivät tutkimuksessa eri tavoin. Suomalaisista 20–49-vuotiailla oli korkein taitotaso, kun taas heikoimmat taidot olivat 60–65-vuotiailla. Aikaisemmassa tutkimuksessa 55–65-vuotiaiden taitotaso oli jopa OECD-keskiarvon alapuolella.
Sukupuolten taidoissa ei ollut suuria eroja. Naisten keskimääräinen lukutaito oli jonkin verran miehiä parempi, kun taas miehet olivat keskimäärin parempia numerotaidossa.
Multala sanoo, että Suomessa nuorimman ikäluokan osaamisen pudotus on jyrkempi kuin monessa muussa maassa. Tästä kertovat muun muassa Pisa-tulokset. Jotta tulokset säilyisivät huipputasolla, on hänen mukaansa panostettava peruskouluun eli niihin lapsiin ja nuoriin, joiden osaamista ei selvityksessä vielä mitattu.
Ministerin mukaan tulokset ovat hyvät suomalaisten osaamis- ja koulututason nostamisen näkökulmasta ja myös osaavan työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Hän löytää selvityksestä useita jatkotutkimuksen aiheita.
– Olisi mielenkiintoista saada lisätietoa siitä, miten suorassa yhteydessä tulokset ovat tuottavuuden kasvuun, joka on ollut meillä haaste viime aikoina. Lisäksi voisi selvittää, mikä heikkojen taitojen yhteys on esimerkiksi työllistymiseen. Se olisi tärkeää niin inhimillisesti kuin koko Suomen näkökulmasta.
Koulutustasolla oli paljonkin merkitystä taitojen oppimisessa. Ilman toisen asteen tutkintoa olevien keskimääräinen lukutaidon pistemäärä oli suomalaisilla 224, kun se toisen asteen tutkinnon suorittaneilla oli 288 ja korkeakoulutetuilla 313.
Myös vanhempien koulutustasolla oli merkitystä. Ero niiden aikuisten välillä, joiden vanhemmista ainakin toisella on korkea-asteen koulutus, ja niiden, joiden vanhemmilla ei ole perusastetta korkeampaa koulutusta, oli luku- ja numerotaidossa lähes 50 pistettä ja ongelmanratkaisutaidossakin 44 pistettä. Erot olivat samaa luokkaa kuin muissakin OECD-maissa.
Vaikka suomalaiset olivat vertailun kärjessä, ero kantaväestön ja ensimmäisen polven maahanmuuttajien lukutaidossa oli vertailun suurin, 105 pistettä. Erot kantaväestöön nähden olivat pienempiä, jos kotona puhuttu kieli oli sama kuin testikieli eli suomi tai ruotsi ja jos maassa oli asuttu yli viisi vuotta.
– Tästä tarvitaan vielä lisätutkimusta ja tietoa. Paitsi koulutustaso myös muut sosioekonomiset tekijät varmaankin vaikuttavat tulokseen, Multala sanoo.
OECD:n tutkimuksessa kerrotaan myös, että Suomessa yhdeksän kymmenestä 16–65-vuotiaasta on tyytyväinen elämäänsä, mikä on suurempi osuus kuin missään muussa osallistujamaassa.
– Tietojenkäsittelytaidoilla vaikuttaa olevan vahva yhteys siihen, kuinka tyytyväisiä aikuiset vaikuttavat olevan omaan elämäänsä, Multala arvioi.
