STT

Suo­ma­lai­nen luon­non­va­ro­jen ku­lu­tus on sekä maa­il­man et­tä Eu­roo­pan mai­den vä­li­ses­sä ver­tai­lus­sa sel­väs­ti kes­ki­ar­voa kor­ke­am­paa, sel­vi­ää WWF:n ja Bain & Com­pa­nyn yh­teis­työs­sä te­ke­mäs­tä Fair Fin­nish Footp­rint -ra­por­tis­ta.

Ra­por­tis­sa suo­ma­lais­ta luon­non­va­ro­jen ku­lu­tus­ta ver­ra­taan glo­baa­lei­hin kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ra­joi­hin ja Eu­roo­pan ver­tai­lu­mai­hin.

Ra­port­ti osoit­taa, et­tä Suo­men asu­kas­ta koh­den las­ket­tu luon­non­va­ro­jen ku­lu­tus ylit­tää kes­tä­vyy­den ra­jat kai­kis­sa tar­kas­tel­luis­sa ka­te­go­ri­ois­sa. Luon­non­va­ro­jen ku­lu­tus­ta ana­ly­soi­daan vii­des­sä ka­te­go­ri­as­sa: ma­te­ri­aa­li-, bi­o­mas­sa-, typ­pi-, fos­fo­ri- ja eko­lo­gi­nen ja­lan­jäl­ki.

Ra­por­tin mu­kaan Suo­men ma­te­ri­aa­li­ja­lan­jäl­ki on Eu­roo­pan suu­rin ja ylit­tää kes­tä­vyy­den ra­jat yli seit­sen­ker­tai­ses­ti. Ma­te­ri­aa­li­ja­lan­jäl­jen suu­ruu­teen vai­kut­taa pää­a­si­al­li­ses­ti hie­kan ja so­ran ot­to sekä kai­van­nais­ten lou­hi­mi­nen.

– Yli­ku­lu­tus­tam­me ai­heut­ta­via mit­ta­via ne­ga­tii­vi­sia luon­non­vai­ku­tuk­sia ei voi­da se­lit­tää yk­sin esi­mer­kik­si vä­es­tö­ti­hey­del­lä, poh­joi­sel­la si­jain­nil­la tai suo­ma­lai­sen te­ol­li­suu­den pro­fii­lil­la. Me yk­sin­ker­tai­ses­ti käy­täm­me lii­kaa raa­ka-ai­nei­ta, vaik­ka tu­li­sim­me hy­vin toi­meen pal­jon vä­hem­mäl­lä, sa­noo WWF Suo­men neu­vo­nan­ta­ja Jus­si Ni­ku­la tie­dot­tees­sa.

Luon­non­va­ro­jen yli­ku­lu­tus on yk­si mer­kit­tä­vim­mis­tä il­mas­ton­muu­tok­sen ja luon­to­ka­don syis­tä, tie­dot­tees­sa sa­no­taan. Ra­por­tin mu­kaan luon­to­ka­don seu­rauk­set vai­kut­ta­vat nyt jo mil­jar­dien ih­mis­ten hy­vin­voin­tiin, ja me­ne­tet­ty­jen eko­sys­tee­mi­pal­ve­lui­den ai­heut­ta­mat kus­tan­nuk­set vas­taa­vat vä­hin­tään 10:tä pro­sent­tia maa­il­man vuo­tui­ses­ta brut­to­kan­san­tuot­tees­ta.

Suo­mi on YK:n luon­to­so­pi­muk­ses­sa si­tou­tu­nut vä­hen­tä­mään luon­non­va­ro­jen ku­lu­tus­ta oi­keu­den­mu­kai­sel­la ta­val­la vuo­teen 2030 men­nes­sä. Ra­por­tis­sa tar­jo­taan kes­kei­siä po­li­tiik­ka­toi­mia, joil­la luon­non­va­ro­jen yli­ku­lu­tus voi­tai­siin lo­pet­taa.

Ra­port­tia kir­joit­ta­neen Ni­ku­lan mu­kaan yk­sin­ker­tai­sin ja vai­kut­ta­vin tapa vä­hen­tää yli­ku­lu­tus­ta oli­si lait­taa luon­non­va­ro­jen käy­töl­le ja sii­tä ai­heu­tu­vil­le hai­toil­le riit­tä­vän iso hin­ta­lap­pu. Li­säk­si yli­ku­lu­tu­son­gel­maan tu­li­si tart­tua kier­to­ta­lous­toi­mia voi­mak­kaas­ti vah­vis­ta­mal­la ja huo­leh­tia kes­tä­vyys­siir­ty­män oi­keu­den­mu­kai­ses­ta to­teu­tu­mi­ses­ta.

– Luon­non­va­ro­jen yli­ku­lu­tuk­sen lo­pet­ta­mi­nen ei tar­koi­ta suo­ma­lais­ten hy­vin­voin­nin heik­ke­ne­mis­tä, vaan sen edel­ly­tys­ten tur­vaa­mis­ta. Suo­mel­la ja suo­ma­lai­sil­la on täy­det mah­dol­li­suu­det muo­ka­ta ny­kyi­siä toi­min­ta­mal­le­ja ja elää hy­vää elä­mää yh­den maa­pal­lon ra­jois­sa, sa­noo Ni­ku­la.

Ra­port­ti suo­sit­te­lee myös kas­vi­pai­not­tei­sen ruo­ka­va­li­on suo­si­mis­ta, siir­ty­mis­tä vä­hä­pääs­töi­seen lii­ken­tee­seen ja asu­mi­sen ener­gi­a­te­hok­kuu­den huo­mi­oi­mis­ta.