Sateet ovat helpottaneet viljelykasvien ja mansikoiden kypsymistä – mansikkasato jää tavanomaista pienemmäksi
Jalmari Salaterä / STT
Kuivan alkukesän jälkeiset sateet ovat helpottaneet viljelykasvien kasvua ja mansikoiden kypsymistä, kertoo maatalouden asiantuntijaorganisaatio ProAgria.
Kuivinta kesällä on ollut rannikkoalueilla Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Kymenlaaksossa ja Keski-Pohjanmaalla, jossa on satanut paikoitellen hyvin vähän. Helteiden jälkeen tulleet sateet ovat nyt kuitenkin parantaneet kasvustojen tilaa ja viimeisten kylvöjen orastumista.
– Poikkeuksellista oli se, että kuivuus ja korkeat lämpötilat tulivat niin aikaisin, jo siinä kylvöjen kanssa päällekkäin, toteaa ProAgrian kehityspäällikkö Sari Peltonen STT:lle.
Tällä hetkellä kasvukausi on noin viikon tavanomaista edellä.
Toukokuun ja kesäkuun vaihteessa koetut helteet aikaistivat avomaan mansikkasadon kypsymistä. Mansikoiden kerääminen tunneleista aloitettiin jo toukokuussa. Etelä-Suomessa myös avomaan mansikoiden kerääminen on voitu jo aloittaa. Muualla avomaan mansikoiden ennakoidaan kypsyvän ennen juhannusta, ProAgria kertoo tiedotteella.
Helteiden myötä marjat voivat olla paikoitellen tavanomaista pienempiä. Toisaalta helteiden takia erot sadon kypsymisessä sekä eri lajikkeiden välillä ovat maantieteellisesti pieniä tällä satokaudella.
Alkukesän helteet vaikuttavat myös mansikkasadon kokoon, jonka ennakoidaan jäävän hieman tavanomaista pienemmäksi. Mansikkasatoa rokottavat talvivauriot sekä osin ennakoitua lyhyemmäksi jäävä satokausi.
– Mansikkatiloilla on nykyään sadonajoitustaimia. Kautta pyritään jatkamaan myöhäisimmillä lajikkeilla, Peltonen sanoo.
Talvivauriot ovat vaikuttaneet myös vadelmasatoon, mutta hyvälaatuista vadelmaa kerätään jo tunneleista. Herukoiden ja karviaisten osalta sato valmistuu tänä vuonna aikaisin, mutta satoa pienentää jatkunut kuivuus. Sen sijaan pensasmustikoiden sato-odotukset ovat hyvät, ja omenaraakileiden kehitys on jatkunut hyvällä vauhdilla. Sadon määrän ja laadun ratkaisevat pitkälti kesä- ja heinäkuun sää.
ProAgrian mukaan avomaan varhaisvihannesten satokausi alkaa varsinaisesti juhannusviikolla. Toukokuun lopun raekuurot vioittivat kuitenkin paikoin kasvustoja. Varhaiskaalin satokausi on parhaillaan alkamassa ja satomäärät lisääntyvät lähempänä juhannusta. Myös nippuvihanneksia sekä porkkanaa, retiisiä, kaalia, sipulia ja salaattia on jo kerätty. Samoin ensimmäiset avomaankurkut ja kesäkurpitsat ovat valmistumassa.
Perunan osalta sateet tulivat otolliseen aikaan, sillä perunasato on alkanut kasvaa sateiden myötä. Varhaisperunan sadon ennakoidaan olevan tänä vuonna kohtalainen. Uusia kotimaisia perunoita saadaan näillä näkymin juhannukseksi, vaikka kevät oli viileä.
– Peruna kärsi kevään kylmyydestä ja kasvu oli hidasta sekä vähäistä, Peltonen kertoo.
Kuivasta keväästä huolimatta myös hernesato on lähtenyt kasvuun. Tällä hetkellä herneen satonäkymät ovat hyvät.
Talvesta selvinneet syysviljat ovat kärsineet pahoin kuivuudesta. Heikoin tilanne on syysrapsilla, jonka kunto arvioidaan vain välttäväksi. Osa syysviljasta jouduttiin myös kylvämään uudelleen kevätviljalla ankaran talven jälkeen. Peltosen mukaan uudelleenkylvö ei ole täysin tavatonta.
– Näkee, että talvi on Suomessa epävarmuustekijä syyskylvöisille kasveille.
Kevätviljojen osalta kuivuus vaikuttaa todennäköisesti etenkin Etelä-Suomen viljasatoon. Kesäkuun sateet ehtivät kuitenkin pelastaa satonäkymiä valtaosalla pelloista.