Otanlahteen Kaisan Paviljonki?
Pauli Uusi-Kilponen
Rantatalon isäntänä tunnettu Toni ”Protoni” Järvinen haluaisi Otanlahden paviljongista urheilumuseon, joka samalla palvelisi alueen monipuolisia liikkujia.
Paviljonki tekisi nimellään kunniaa raumalaiselle Kaisa Parviaiselle, joka voitti ensimmäisenä suomalaisena naisyleisurheilijana olympiamitalin. Keihäänheitossa tuli hopeaa Lontoon olympialaisista 1948.
Kaisa Parviainen oli hyvin monipuolinen urheilija. Hän saavutti myös pituushypyssä Suomen mestaruuden ja kiekonheitossa hopeaa.
Hän oli myös taitava viulisti.
Kaisa Parviainen oli luonteeltaan erakko ja karttoi kaikkea julkisuutta monivuotisen ystävättärensä Sirpa Vehterän kanssa.
Kaisa asui vuodesta 1973 vuoteen 2002 Kuninkaankadulla sijaitsevassa talossa. Hän oli syntynyt vuonna 1914 ja kuoli 2002.
– Kaisa on monille raumalaisille tuntematon henkilö, jopa nykyisissä urheilupiireissä. Minusta tällainen kunnianosoitus olisi paikallaan ja tekisi samalla paviljonkia tunnetuksi myös Rauman ulkopuolella, sanoo Järvinen.
Hän haluaa korostaa, ettei rakennusta suinkaan tehtäisi vain museoksi, vaan nimenomaan toimivaksi kokonaisuudeksi, joka palvelisi eri tapahtumia Otanlahdessa.
Otan alue on jo nyt varsin vireä ja monipuolinen urheilukeskus. Yleisurheilu- ja jalkapallokenttien lisäksi alueella on pesäpallostadion, lentopallo- ja koripallokenttä sekä valmistumassa oleva tenniskenttä.
– Näille harrastajille tarjottavat kahvilatyyppiset palvelut olisivat osa kokonaisuutta. Myös läheisen rannan tapahtumissa voitaisiin hyödyntää paviljongin palveluita, pohtii Järvinen. Hänen mukaansa paviljonki voisi toimia alueen liikuntaharrastajien yhteisenä klubina.
Esimerkiksi Otanlahden rannan hiekalla pelattiin rantafutisturnaus. Lisäksi urheiluseurat järjestävät säännöllisesti kisoja Otanlahdessa. Myös yritykset järjestävät liikuntapäiviä urheilualueella.
– Kunnostettu paviljonki voisi tarjota myös erilaista iltaohjelmaa alueella liikkuville ihmisille.
Täysverinen ravintolatoiminta ei Järvisen mielestä ole ehkä sopivin vaihtoehto.
– Sen sijaan sen voisi tarjota kahvilatyyppistä tarjottavaa ja keittolounaita sekä tilauksesta muuta tarjottavaa.
Järvisen mukaan urheilumuseosta on saatavissa Kaisasta kuvallista materiaalia ja muuta infoa, jota voisi tiivistetysti tuoda sisätiloissa esille.’
– Tällainen Suomen urheilun olympiahistoria voisi hyvinkin kiinnostaa muualta tulleita, Toni innostuu.
Toni Järvisen kiinnostus Kaisa Parviaiseen henkilönä juontaa juurensa erikoisesta sattumasta.
Hän nimittäin muutti Parviaisen kuoltua hänen vapaaksi jääneeseen asuntoonsa Kuninkaankadulle. Tässä osoitteessa Protoni asuu yhä.