Mar­ko Lep­pä­nen, Hel­sin­ki

Rau­mal­la vart­tu­nut Esa Rau­ta­lin­ko joh­taa me­nes­ty­vää yri­tys­tä. Pat­ria Oyj:n lii­ke­vaih­to on ki­vun­nut jo yli 700 mil­joo­naan eu­roon, ja ti­laus­kan­ta on rei­lut kak­si mil­jar­dia.

Ve­nä­jän ja Uk­rai­nan sota on kiih­dyt­tä­nyt puo­lus­tus­te­ol­li­suut­ta, ei­kä ka­lus­ton tar­ve tule ai­na­kaan lä­hi­tu­le­vai­suu­des­sa vä­he­ne­mään. On­ko Rau­ta­lin­ko jou­tu­nut käy­mään alan­sa ta­kia eet­tis­mo­raa­li­sia poh­din­to­ja?

– En. Kä­vin sen poh­din­nan jo ai­em­min ja tu­lin sii­hen tu­lok­seen, et­tä niin kau­an kuin ky­sees­sä on de­mok­raat­tis­ten val­ti­oi­den puo­lus­ta­mi­nen, va­lin­ta on help­po, Rau­ta­lin­ko vas­taa.

Rau­ta­lin­ko sa­noo, et­tä Ve­nä­jän ja Uk­rai­nan sota on vauh­dit­ta­nut ti­lauk­sien te­koa alal­la, jos­sa pää­tök­set voi­vat kes­tää vuo­si­kau­sia.

– Lii­ke­toi­min­ta voi hy­vin, mut­ta mie­lel­lään kyl­lä joh­tai­sin pie­nem­pää yri­tys­tä, jos maa­il­ma oli­si rau­hal­li­sem­pi.

Rau­ta­lin­ko ot­ti Pat­ri­an toi­mi­tus­joh­ta­jan teh­tä­vän vas­taan hei­nä­kuus­sa 2019. Sitä en­nen hän toi­mi yh­ti­ön hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja­na.

Suo­mi on EU-mais­ta poik­keus, sil­lä se kil­pai­lut­taa kaik­ki puo­lus­tus­han­kin­nat. Puo­lus­tus­voi­mat on kui­ten­kin pa­nos­ta­nut ka­lus­toon, joka on Rau­ta­lin­gon mu­kaan kan­sain­vä­li­sel­lä­kin ta­sol­la laa­du­kas ja toi­min­ta­ky­kyi­nen. Suo­men Puo­lus­tus­voi­mien ja yri­tys­ten te­ke­mä yh­teis­työ on hä­nen mu­kaan­sa ai­nut­laa­tuis­ta.

– Suo­men ti­lan­ne on hyvä. Kaik­keen pi­tää kui­ten­kin va­rau­tua, kun olem­me te­ke­mi­sis­sä ar­vaa­mat­to­man naa­pu­rin kans­sa, hän muis­tut­taa.

– Mo­nis­sa mais­sa on pal­jon ka­lus­toa, mut­ta ne ovat ky­see­na­lai­ses­sa käyt­tö­kun­nos­sa. Suo­mes­sa ne myös toi­mi­vat.

Rau­ta­lin­gon mu­kaan Suo­men ylei­nen ase­vel­vol­li­suus he­rät­ti kan­sain­vä­li­sis­sä pii­reis­sä ih­met­te­lyä hä­nen tu­les­saan Pat­ri­an toi­mi­tus­joh­ta­jak­si, mut­ta sen ar­vo on huo­mat­tu ki­ris­ty­neen maa­il­man­ti­lan­teen ta­kia.

– Mi­nul­ta ky­sel­tiin, et­tä mik­si meil­lä on noin van­ha­nai­kai­nen mal­li ja nä­em­me­kö mör­kö­jä joka pai­kas­sa. Vuo­den 2022 hel­mi­kuun jäl­keen puhe on kään­ty­nyt sii­hen, et­tä Suo­mi on ol­lut vi­si­o­nää­ri, joka on näh­nyt ti­lan­teen ke­hi­tyk­sen jo ai­em­min.

Rau­ta­lin­ko on oi­kea hen­ki­lö ar­vi­oi­maan sitä, mi­hin suun­taan puo­lus­tus­tek­no­lo­gia ja maan­puo­lus­tuk­sen stra­te­gi­at ovat me­nos­sa.

Hä­nen mu­kaan­sa Ve­nä­jän ja Uk­rai­nan sota on osoit­ta­nut, et­tä maa­voi­mien toi­min­ta­ky­ky on edel­leen ar­vos­saan. Uk­rai­na on saa­nut li­sää il­ma­puo­lus­tus­ka­lus­toa, ja toi­saal­ta heil­lä ei ole it­sel­lään mo­der­ne­ja hä­vit­tä­jiä.

– Voi­daan tie­tys­ti ky­syä, et­tä mi­ten pal­jon so­dan­käyn­ti on muut­tu­nut toi­ses­ta maa­il­man­so­das­ta. Il­man maa­voi­mien hy­vää is­ku­ky­kyä alu­ei­ta on vai­kea val­la­ta.

Sa­maan ai­kaan mie­hit­tä­mät­tö­mien pien­len­to­ko­nei­den eli droo­nien ke­hi­tys­työ käy kuu­ma­na. Li­säk­si ky­ber­vai­kut­ta­mi­seen liit­ty­vät tie­to­jär­jes­tel­mät ke­hit­ty­vät kai­ken ai­kaa.

Rau­ta­lin­ko on pe­ri­nyt isäl­tään kiin­nos­tuk­sen maan­puo­lus­tuk­seen, ja hän on ol­lut mu­ka­na lu­kui­sis­sa maan­puo­lus­tus­jär­jes­töis­sä.

Ve­nä­jän uh­ka pu­hut­taa pal­jon Suo­mes­sa. Rau­ta­lin­gol­la on hy­vin sel­keä nä­ke­mys sii­tä, mi­ten itä­naa­pu­riin pi­täi­si suh­tau­ta: va­ruil­laan pi­tää ol­la, mut­ta pa­niik­kiin ei ole syy­tä.

– No­jaan val­ti­on­joh­don ja so­ti­lai­den vies­tiin sii­tä, et­tä Suo­mel­la ei ole vä­li­tön­tä uh­kaa.

Rau­ta­lin­gon mu­kaan Ve­nä­jän ja Uk­rai­nan so­dan lop­pu­tu­los mer­kit­see pal­jon Suo­men­kin kan­nal­ta.

– Jos Ve­nä­jä saa Uk­rai­nas­sa hal­tuun laa­jo­ja alu­ei­ta tai on­nis­tuu mie­hit­tä­mään koko maan, se on sen jäl­keen voi­man­sa tun­nos­sa. Suo­mes­sa pa­ras tapa va­rau­tua on pi­tää oma puo­lus­tus­ky­ky kor­ke­al­la.

Rau­ta­lin­gon vaa­ti­va työ vie pal­jon ai­kaa, mut­ta kun hän tu­lee Rau­mal­le ta­paa­maan van­ho­ja ka­ve­rei­taan, työ­a­si­ois­ta ei pu­hu­ta.

Rau­man Ly­se­on lu­ki­os­ta kir­joit­ta­nut Rau­ta­lin­ko läh­ti Rau­mal­ta opis­ke­le­maan Tur­kuun pa­ri­kymp­pi­se­nä jo vuon­na 1983. Ko­ti­kau­pun­ki on sil­ti edel­leen tär­keä.

– Kiva ol­la ka­ve­ri­po­ru­kas­sa, joka on ol­lut pik­ku­pens­kas­ta as­ti yh­des­sä. Ju­tut jat­ku­vat ai­na sii­tä mi­hin vii­mek­si jäi­vät.

Rau­ta­lin­gon van­hem­mat työs­ken­te­li­vät Rau­ma-Re­po­las­sa, ja hän vart­tui teh­taan lie­peil­lä Lon­sis­sa.

– Lon­sin alue on säi­ly­nyt mel­ko sa­man­lai­se­na, mut­ta muu­ten kau­pun­ki on ke­hit­ty­nyt val­ta­vas­ti. Tun­tui, et­tä Rau­ma päät­tyi sil­loin ny­kyi­sen Ci­ty­mar­ke­tin tie­noil­la.

Rau­ta­lin­ko jär­jes­tää Hel­sin­gis­sä asu­vien rau­ma­lais­ten ja po­ri­lais­ten ka­ve­rei­den kans­sa tal­vi­sin mat­kan Sa­ta­kun­taan kat­so­maan Lu­kon ja Äs­sien ot­te­lua.

– Me­te­li on yleen­sä ai­ka ko­vaa. Vii­mek­si, kun Luk­ko voit­ti 3–1, niin po­ri­lai­set oli­vat ai­ka hil­jaa, Rau­ta­lin­ko nau­rah­taa.