MTK: Susien kiintiömetsästys Suomessa on välttämätöntä
Hallituksen esitysluonnos metsästyslain muuttamiseksi on lausuntokierroksella. Lakimuutos liittyy suden suojeluaseman heikentämiseen.
Pauli Uusi-Kilponen
Metsästyslain muutos koetaan etenkin Rauman seudulla välttämättömänä. Esimerkiksi Eurajoella on tehty lukuisia susihavaintoja. Eikö vain havaintoja, vaan sudet ovat tappaneet lampaita ison määrän.
– Henkilökohtainen näkemykseni on, että ihan oikeaan suuntaan lakia nyt viedään, sanoo riistapäällikkö Antti Impola Satakunnasta.
Lakimuutoksen taustalla on Euroopan unionin tekemä päätös susien suojeluaseman keventämistä.
– Nyt EU:ssa mennään suden suojelussa yhtä pykälää alemmalle tasolle, ja se mahdollistaa meillä lakimuutoksen, sanoo Impola.
Susikanta on kasvanut Suomessa voimakkaasti. Luonnonvarakeskuksen ennusteen mukaan kannan arvioidaan olevan marraskuussa 557 sutta, kun maaliskuun 2025 laskennassa päästiin 430 yksilöön. Toki kannat vaihtelevat vuoden eri aikoina jonkin verran.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK toteaa susien kiintiömetsästyksen olevan välttämätöntä susikannan huomattavan kasvun takia.
Luonnonvarakeskuksen mukaan susikannan kasvu painottuu erityisesti läntiseen Suomeen. Tämä osaltaan vahvistaa niitä käsityksiä, joita esimerkiksi Eurajoen Kuivalahden kylässä asuvilla on.
Paljon keskustelua käydään myös siitä, ovatko Kuivalahdella liikkuneet sudet lauma vai yksittäisiä kulkijoita. Impolan mukaan viime viikolla valmistunut Luonnonvarakeskuksen kanta-arvio kertoo, että Kuivalahti kuuluu susilauman reviirialueeseen.
– Toki myös yksittäisiä susia havaitaan vähän joka puolella, hän huomauttaa.
Luonnonvarakeskus vahvistaa myös kentän havainnot rajusta kannan kasvusta jo usean vuoden ajan eli kyse ei ole vain tavanomaisesta kannan vaihtelusta.
– Satakunnassa keskustelua kannan runsastumisesta on käyty ainakin 15 vuotta, ja paljon on tuotu esiin myös tarvetta kannan harventamiseen, Impola muistuttaa.
Luonnonvarakeskus pitää kannatettavana kiintiömetsästystä, jolla varmistetaan susikannan säilyminen.
MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen toteaa lausunnossaan, että kanta-arvio mahdollistaa jatkossa määrällisesti riittävän ja alueellisesti kattavan suden kannanhoidollisen metsästyksen.
– Jää nähtäväksi, mutta on varmasti perusteltua ottaa huomioon alueelliset erot kannassa metsästystä kohdennettaessa, lisää Antti Impola.
Hänen mukaansa etenkin suurpetojen kohdalla totaalisuojelu eli se, että kantojen kehitystä ei millään tavoin ohjata, ei välttämättä ole erityisen mielekäs lähtökohta.
– Näin ihan jo sen takia, että suurpedot ja ihmiset asuvat etenkin lounaisessa Suomessa hyvinkin samoilla alueilla.
Nyt Euroopan unionissa on herätty susien suojelun alentamiseen yhdellä pykälällä. Sen sijaan muut suurpedot, kuten karhut ja ilvekset säilyvät edelleen tiukan suojelun piirissä. Myös karhu- ja ilveskannat ovat runsastuneet koko Suomessa. Karhukannat ovat kasvaneet erityisesti itäisessä Suomessa. Ilveksen kannan suurin kasvua tapahtuu eteläisessä ja läntisessä Suomessa.
Ensi kesänä Suomessa voi olla jo tuhat sutta
Susien kannanhoidollinen kiintiömetsästys on Metsästäjäliiton toiminnanjohtajan Jaakko Silpolan mukaan pystyttävä aloittamaan tulevana talvena. Luonnonvarakeskuksen ennustemallin mukaan Suomessa saattaa olla ensi kesänä pentujen syntymän jälkeen jopa 1 000 sutta poronhoitoalueen eteläpuolella, ellei kannanhoidollista metsästystä aloiteta.
Kanta-arvio on aina varovaisuusperiaatteella tehty. Esimerkiksi Metsästäjäliiton Varsinais-Suomen piiri ilmoittaa, että Tassu- ja DNA-havaintojen puuttumisen vuoksi kanta-arviosta puuttuu arviolta viisi laumaa ja noin 30 sutta.
– Vähäisen havaintoaktiivisuuden vuoksi kanta-arviosta puuttuu Varsinais-Suomen lailla varmasti myös muualta Suomesta laumoja ja susipareja.
– Toivonkin, että jatkossa yhä tarkemmin kaikki havainnot saataisiin kartalle, jotta susien määrä saataisiin tarkasti arvioiduksi ja kannanhoidollinen metsästys olisi mahdollista, muistuttaa Silpola.
Laumaa ei myöskään merkitä kanta-arvioon laumaksi, kun lisääntyvistä aikuisista toinen on laumasta hävinnyt. Laumaa ei merkitä, vaikka tutkitusti kolme neljästä laumasta saa uuden alfayksilön kuolleen tai kadonneen tilalle. Jatkossa tähän on saatava muutos, edellyttää Metsästäjäliitto.