Marttinen: Kokoomuksella valmius uusiin lisäsopeutuksiin, mutta edessä vasta keväällä
Sanna Nikula / STT
Kokoomuksella on valmius päättää uusista lisäsopeutustoimista, jos velkaantumisen taittaminen sitä vaatii, linjasi puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matias Marttinen torstaina ryhmän kesäkokouksen alkajaisiksi pitämässään puheessa.
Lisäsopeutusten tarvetta on Marttisen mielestä syytä arvioida ensi kevään puoliväliriihessä, kun nähdään, miten hyvinvointialueiden alijäämät kehittyvät. Hän sanoi puheensa jälkeen tiedotustilaisuudessa, ettei halua lähteä julkisesti arvuuttelemaan, mistä uusia kohteita voisi löytyä. Hän myöntää, että vaikeustaso on jo noussut.
– Lähden siitä, että hallitus päättää tavoitteista ja valtiovarainministeriön budjettiosasto tekee taustavalmistelua. Niiden pohjalta tehdään taas vastaavasti päätöksiä.
Jos talouden raami tulee vastaan, tulee Marttisen mukaan tehdä säästöjä muualta, jotta nousevat menot voidaan kattaa. Alueiden ennusteissa puhutaan yhteensä 1,45 miljardin euron alijäämästä tämän vuoden osalta, mutta se saattaa vielä paisuakin.
– Alueiden lisärahoituspyyntöihin tulee suhtautua erittäin pidättyväisesti, Marttinen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hakenut valtiolta lisärahoitusta 74 miljoonaa euroa tälle vuodelle ja 74 miljoonaa euroa ensi vuodelle.
Kokoomuksen eduskuntaryhmä aloitti kaksipäiväisen kesäkokouksensa Kuopiossa. Perjantaina kokous jatkuu Joensuussa, jossa puheen pitää puolueen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo.
Yle-ryhmässä kahdenkeskisiä neuvotteluita
Marttisen mukaan ensi viikon budjettiriihessä tärkeintä on viedä jokainen hallituksen jo sopima säästöpäätös budjettiin.
– Budjettiriihen keskiössä on hallituksen keväällä tekemien päätösten toimeenpaneminen, hän sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hallitus päätti kevään kehysriihessä noin kolmen miljardin euron lisäsopeutuksista tälle vuodelle. Marttinen sanoi, että ilman hallituksen päätöksiä tulevan vuoden budjetti olisi ollut lähes neljä miljardia euroa syvemmällä kuopassa.
Marttiselta kysyttiin hänen vetämänsä Yle-työryhmän tilanteesta. Keväällä kompromissiesitys kaatui, kun vasemmistoliitto ja vihreät eivät sitä hyväksyneet.
Nyt Marttinen käy ryhmien edustajien kanssa kahdenkeskisiä neuvotteluita selvittääkseen, onko vielä jokin mahdollisuus yhteiseen ratkaisuun.
– Toiveeni on, että voisimme löytää laajapohjaisen yhteisymmärryksen.
Ratkaisun tekemiseen mahdollisesti vain muutaman oppositiopuolueen tuella täytyy hänen mukaansa palata sitten, jos yksimielisyyttä ei löydy.
– Se on lähiviikkojen jälkeinen asia.
Verokikkailijat pitäisi saada kiinni
Kokoomuksen kansanedustaja Mia Laiho haluaa, että sosiaalisen median yrittäjien verokikkailusta on päästävä eroon. Myös Marttisen mielestä on syytä käydä läpi, voidaanko veromallia väärin käyttävät toimijat saada jollain tavalla kiinni.
– Uskon, että tästä käydään keskustelua. Kysymyshän on aika monimutkainen, veromalli ei ole kovin helppo, mutta emme hyväksy sitä, että näitä käytetään väärin. Se syö ihmisten luottamusta ja antaa väärää kuvaa siitä, mistä on kyse.
Itse veromallia hän pitää hyvänä, koska se on tukenut ja kannustanut myös listaamattomia yhtiöitä kerryttämään tasettaan.
Voimassa oleva käytäntö lakiin
Marttiselta kysyttiin tiedotustilaisuudessa myös, mitä hän ajattelee perussuomalaisten suhtautumisesta hallituksen rasismin vastaiseen kampanjaan ja heidän julkisuuteen lausumistaan kommenteista?
– Minusta olisimme pärjänneet aivan hyvin ilman tätäkin.
Puheessaan Marttinen otti myös kantaa keskusteluun työperäisen maahanmuuton lisäämisestä. Hän sanoi olevan aivan selvää, että ikääntyvä Suomi tarvitsee lisää työntekijöitä, lisää työperäistä maahanmuuttoa ja lisää kansainvälisiä osaajia.
Niin sanotusta kolmen kuukauden säännöstä on liikkunut hänen mukaansa paljon vääriä käsityksiä. Kolmen kuukauden aikarajaa on Marttisen mukaan jo tähän mennessä noudatettu Migrin ratkaisukäytännöissä ja nyt voimassa oleva käytäntö vain kirjataan lakiin.
Samalla työntekijän oleskeluluvalla olevan mahdollisuuksia hakea töitä laajennetaan, Marttinen sanoi. Hallituksen uudistuksella ulkomaalainen työntekijä voi samalla luvalla hakea töitä myös työvoimapula-aloilta, ei vain omalta alaltaan.
– Tämä muutos purkaa paitsi hallinnollista työtä työlupien hausta, myös parantaa työluvalla työtä tekevien asemaa ja mahdollisuuksia työllistyä.
