Kylmä kevät on viivästyttänyt viljelykasvien kasvua ja maanviljelijöiden kevättöitä
Anssi Rulamo / STT
Tavallista kylmempi kevät on merkinnyt sitä, että maanviljelijät ovat päässeet kevättöihin noin viikon tavanomaisesta jäljessä, kertoo ProAgria. Nyt lämmennyt sää kuitenkin vauhdittaa kevättöitä, ja niissä ollaan Etelä-Suomessa jo pitkällä.
ProAgrian kasvutilannekatsauksen mukaan peltojen kuivumista piti odotella kevään viileän sään takia pidempään kuin edellisvuosina. Lisäksi syksyn runsaiden sateiden takia viime syksyltä jäi tekemättä paljon syysmuokkauksia, jotka täytyy tehdä nyt. Muokkausten tekeminen keväällä nopeuttaa peltojen kuivumista, mutta samalla kevätkosteutta menetetään liikaakin.
Viljelijöiden toiveissa on nyt, että sää jatkuisi lämpimänä, mutta myös sateita olisi hyvä saada. Jos alkukasvukausi jatkuu kuivana, sato-odotukset alenevat ja viljelijöille on tiedossa taloudellisia menetyksiä.
– Kyllä pellot jo vähän huutaisivat vettäkin. Mutta jos nyt tämä viikko olisi meillä vielä poutaa, että saataisiin kylvöjä eteenpäin, se olisi selkeästi toiveissa, kertoo ProAgria Etelä-Pohjanmaan kasvintuotannon toimialapäällikkö Juha-Matti Toppari STT:lle.
– Helle ei ole hyvä, mutta sellainen 20 astetta olisi kiva, se edistäisi tätä kasvukautta paljon.
Talvi oli runsasluminen, ja kylmiä säitä riitti vielä huhtikuun lopullakin. Vaikka sadoista on tässä vaiheessa vaikea sanoa mitään, ei kylmyys kuitenkaan tuhonnut normaalien satojen edellytyksiä.
Kylmästä talvesta huolimatta syysviljat ovat menestyneet kohtalaisesti. Syysvehnällä ja rukiilla on tavattu paikoin pahoja talvituhoja, mutta kokonaisuudessaan talvituhot olivat varsin normaalilla tasolla, Toppari kertoo.
Syysrypsi ja -rapsi selviytyivät talvesta paremmin kuin vuosiin, mutta niiden kasvustot ovat paikoin harvoja, ja osalla alueista ne eivät selvinneet kevään kylmyydestä. Myös tuhohyönteiset aiheuttavat parhaillaan vahinkoa kasvustoille.
Kevätkylvöistä on tehty koko Suomessa noin neljännes, ja alueellisia eroja on paljon. Kylvöissä on päästy hyvään vauhtiin etenkin etelärannikolla, Etelä-Savossa ja Etelä-Pohjanmaalla, kun taas pohjoisempana vielä odotellaan.
ProAgrian mukaan eniten on kylvetty kevätvehnää, kauraa, hernettä, härkäpapua ja kevätrapsia. Myös sokerijuurikkaan kylvöt ovat alkaneet.
Joidenkin pitkän kasvuajan vaativien myöhäisten lajikkeiden kohdalla on mahdollista, että ne täytyy vaihtaa aikaisemman kasvuajan kasveihin. Jos myöhäisiä lajikkeita ei saada kylvettyä loppuun pian maiden kuivuttua kylvökuntoon, ne eivät ehdi kypsyä valmiiksi syksyn sadonkorjuuta varten.
Perunan istutukset ovat vielä alkuvaiheessa, eikä isoilla perunantuotantoalueilla, kuten Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla ole vielä päästy istutuksiin. Toden teolla istutukset alkavat ensi viikosta lähtien.
Kevään kylmyyden takia varhaisperunan kasvu on ollut hidasta. Nyt saadun lämmön myötä kasvu kuitenkin vauhdittuu. Topparin mukaan näyttää siltä, että monen suomalaisen suurta herkkua olevan varhaisperunan satoa saadaan normaalisti kesäkuussa.
Puutarhatuotannossa kasvukausi on kirinyt kylmän alkukevään jälkeen. Etenkin Etelä- ja Länsi-Suomessa ollaan jo melko normaalissa aikataulussa, ja mansikan satokausi on alkanut kasvihuoneissa ja kasvutunneleissa. Myös Itä-Suomessa on jo saatu ensimmäisiä kasvihuonemansikoita.
Viime päivien lämmön myötä myös avomaan mansikkakasvustot ovat lähteneet hyvin kasvuun Etelä-, Länsi- ja Keski-Suomessa.
Vadelman satokausi tunneleissa on alkamassa kuun vaihteessa. Myös avomaalla kehitys on nyt nopeaa sekä vadelmalla että herukoilla.
Vihannesten istutukset ja kylvöt pääsivät alkamaan selvästi normaaliaikataulusta myöhässä, mutta nyt taimet ovat sään lämmetessä pääsemässä hyvään kasvuun.