Kansalaisuushakemuksissa jopa 2,5 vuoden jonot – hallituksen ajama kiristys lisäsi ruuhkaa ennen uutta lakia
Vilma Malmgren / STT
Kansalaisuushakemuksia on Suomessa jonossa ennätykselliset 28 000. Pisimmillään hakemuksen käsittelyä voi joutua odottamaan tällä hetkellä 2,5 vuotta. Käsittelyajan pituus riippuu muun muassa siitä, vaatiiko hakemus lisäselvityksiä.
Hakemusten suuri määrä johtunee vuosien 2015–2016 ennätyssuuresta maahanmuutosta sekä tulevasta kansalaisuuslakiin tehtävästä kiristyksestä, sanoo prosessinomistaja Mari Luukkonen Maahanmuuttovirastosta (Migri).
Migrin itse asettamana hyvänä tavoitteena olisi Luukkosen mukaan saada käsiteltyä kaikki hakemukset noin vuodessa.
Kansalaisuushakemusten käsittely Migrissä on ollut ruuhkautunut jo pidempään. Yle uutisoi ennätyssuuresta käsittelyä odottavien kansalaisuushakemusten määrästä helmikuussa 2023, jolloin käsittelyä odotti noin 20 000 hakemusta. Tällä hetkellä jonossa on siis noin 8 000 hakemusta enemmän kuin huippuvuonna 2023.
Hakemusten määrät lähtivät Luukkosen mukaan nousuun vuonna 2021.
Merkittävä viime vuosien hakemusruuhkaa selittävä tekijä Luukkosen mukaan on vuosien 2015–2016 suuri maahanmuutto. Vuosina 2015–2016 saapuneet, Suomesta oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat ovat nyt asuneet Suomessa riittävän kauan voidakseen hakea Suomen kansalaisuutta. Tällä hetkellä Suomen kansalaisuutta voi hakea, jos on asunut maassa keskeytyksettä viisi vuotta.
– Vuosina 2015–2016 maahan saapui ennätysmäärä maahanmuuttajia, mikä nyt näkyy ennätyksellisenä kansalaisuushakemusten määränä, Luukkonen sanoo.
Toinen hakemusten suurta määrää selittävä tekijä saattaa hänen mukaansa olla uusi kansalaisuuslaki, joka astuu voimaan lokakuun alusta. Uuden lain myötä Suomen kansalaisuutta voi hakea vasta kun on asunut maassa kahdeksan vuotta nykyisen viiden vuoden sijaan.
Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaisen puolisot, kansalaisuudettomat sekä 15 vuotta täyttäneet lapset, jotka voivat jatkossa hakea kansalaisuutta asuttuaan Suomessa viisi vuotta.
Lisäksi kansalaisuutta voivat hakea viiden vuoden Suomessa asumisen jälkeen myös sellaiset hakijat, jotka täyttävät kansalaisuuden ehtona olevat kielitaitovaatimukset. Kielitaidon voi osoittaa YKI-kielitutkinnolla tai esimerkiksi suomen- tai ruotsinkielisen peruskoulun, lukion, ammattitutkinnon tai korkeakouluopintojen päättötodistuksella. Todistus riittävästä suomen tai ruotsin kielen taidosta vaaditaan kaikilta hakijoilta, mutta kielen nopeammalla oppimisella kansalaisuuden voi siis saada nopeammin.
– Kun päätökset uudesta laista tehtiin heinäkuussa, nähtiin kaikkien aikojen hakemusennätys. On täysin ymmärrettävää, että lakien kiristyessä pyritään jättämään hakemukset sisään ennen uuden lain voimaantuloa, Luukkonen sanoo.
Kolmas ruuhkaa selittävä tekijä Luukkosen mukaan on se, että jonossa on paljon hakemuksia, joiden käsittely vie aikaa. Mitä enemmän hakemus vaatii lisäselvityksiä, sitä kauemmin käsittely vie. Nopeimmillaan päätöksen voi tällä hetkellä saada 3–6 kuukaudessa, jos kansalaisuuden ehdot täyttyvät ja hakemus on täytetty oikein.
Kaikki ennen lokakuun alkua jätetyt hakemukset käsitellään kuitenkin hakemuksen jättöhetkellä voimassa olevan lain mukaisesti, Luukkonen sanoo.
Luukkonen ei osaa sanoa, miten nopeasti hakemusten ruuhka saadaan Migrissä purettua.
Hakemusruuhkan purkamiseksi käsittelyprosessia on Luukkosen mukaan pyritty tehostamaan muun muassa tietojärjestelmien ja automatiikan avulla.
– Koko ajan kartoitamme, miten käsittelyä voitaisiin tehostaa entisestään, Luukkonen sanoo.
Tavoitteena olisi Luukkosen mukaan päästä taas tilanteeseen, jossa hakemukset saataisiin käsiteltyä noin vuodessa.