Pau­lii­na Vil­pak­ka

In­ter­na­ti­o­nal Hou­se Rau­ma on pal­vel­lut Pal­ve­lu­pis­te Pyyr­ma­nis­sa jo kah­den vuo­den ajan. Rau­man kau­pun­gin yl­lä­pi­tä­mä pal­ve­lu tar­jo­aa mak­su­ton­ta neu­von­taa ja oh­jaus­ta maa­han muut­ta­neil­le liit­ty­en muun mu­as­sa asu­mi­seen, työ- ja opis­ke­lu­a­si­oi­hin, vi­ra­no­mai­sa­si­oin­tiin sekä va­paa-ai­kaan. Pal­ve­lu­pis­te tar­jo­aa tu­kea myös yri­tyk­sil­le, jot­ka tar­vit­se­vat rat­kai­su­ja mo­ni­muo­toi­sen työ­yh­tei­sön ra­ken­ta­mi­seen.

Työ­pe­räi­set maa­han­muut­ta­jat sekä kan­sain­vä­li­set opis­ke­li­jat ovat Rau­man In­ter­na­ti­o­nal Hou­sen asi­a­kas­kun­nas­sa vah­vas­ti edus­tet­tui­na. Asi­oin­ti ta­pah­tuu yleen­sä eng­lan­nik­si tai suo­mek­si, ja tulk­kaus­ta tar­vi­taan har­vem­min.

Sa­ta­kun­nan Am­mat­ti­kor­ke­a­kou­lu jär­jes­tää Rau­mal­la kol­mea eri eng­lan­nin­kie­lis­tä tut­kin­toa. Kau­pun­kiin saa­puu uu­sia kan­sain­vä­li­siä opis­ke­li­joi­ta kah­des­ti vuo­des­sa, ja ny­kyt­ren­din mu­kaan he saa­pu­vat usein per­hei­neen. In­ter­na­ti­o­nal Hou­ses­ta kan­sain­vä­li­set opis­ke­li­jat ky­sy­vät tu­kea esi­mer­kik­si osa-ai­ka­työn et­si­mi­seen sekä puo­li­soi­den ja las­ten asi­oi­hin liit­ty­en.

Rau­man kan­sain­vä­li­syys­koor­di­naat­to­ri Mia-Ma­ria Mat­ti­la ker­too pai­not­ta­van­sa maa­han muut­ta­neil­le ai­na ver­kos­toi­tu­mi­sen tär­keyt­tä. Hyvä paik­ka ma­ta­lan kyn­nyk­sen ver­kos­toi­tu­mi­seen on esi­mer­kik­si kan­sa­lai­so­pis­to­toi­min­ta: har­ras­tuk­sen pa­ris­sa ei ai­na tar­vi­ta täy­del­lis­tä kie­li­tai­toa, ja yh­tei­sen mie­len­kiin­non ää­rel­lä on help­po tu­tus­tua ih­mi­siin.

Sa­moin hän ke­hot­taa asi­ak­kai­taan osal­lis­tu­maan ak­tii­vi­ses­ti yh­tei­sö­jen ta­pah­tu­miin ja tu­tus­tu­maan ih­mi­siin avoi­min mie­lin.

– Kos­kaan ei voi tie­tää kei­tä ta­paa, ja mis­tä ne omat ver­kos­tot läh­te­vät muo­dos­tu­maan, Mat­ti­la sa­noo.

Rau­mal­la ja lä­hi­kun­nis­sa on pal­jon työ­pe­räi­siä maa­han­muut­ta­jia. Kan­sain­vä­li­siä osaa­jia työs­ken­te­lee run­saas­ti muun mu­as­sa me­ri­te­ol­li­suu­den pa­ris­sa, ja Ol­ki­luo­dos­sa. Työ­pe­räi­set maa­han­muut­ta­jat ot­ta­vat In­ter­na­ti­o­nal Hou­seen yh­teyt­tä sa­man­kal­tai­sis­sa ky­sy­myk­sis­sä kuin kan­sain­vä­li­set opis­ke­li­jat­kin. Elä­män­ti­lan­teis­sa voi myös ta­pah­tua muu­tok­sia ja tul­la eri­lai­sia elä­mänk­rii­se­jä, jol­loin tar­vi­taan oh­jaus­ta, mis­tä ins­tans­sis­ta läh­teä ha­ke­maan apua.

Mat­ti­la huo­maut­taa, et­tä työ­pe­räi­set maa­han­muut­ta­jat jää­vät hel­pos­ti ko­tou­tu­mi­sa­si­ois­sa pal­ve­lui­den kat­ve­a­lu­eel­le.

– Aja­tel­laan, et­tä työ ko­tout­taa, mut­ta työ­pe­räi­nen maa­han­muut­ta­ja ei esi­mer­kik­si pää­se ko­to­tu­tu­mis­kou­lu­tuk­seen, jota jär­jes­te­tään pää­sään­töi­ses­ti te-pal­ve­lui­den asi­ak­kail­le. Suo­men kie­len op­pi­mi­nen­kin voi jää­dä, kun ei ole vel­voit­ta­vaa kie­le­no­pis­ke­lua. Jos työ­yh­tei­sö on niin kan­sain­vä­li­nen, et­tei siel­lä tar­vi­ta suo­men kiel­tä, kie­li­tai­to voi jää­dä ohu­ek­si. Ja jos sit­ten käy­kin niin, et­tä hen­ki­lö jää työt­tö­mäk­si, hän jou­tuu aloit­ta­maan alus­ta kie­li­tai­don osal­ta. On­nek­si kui­ten­kin moni työ­nan­ta­ja on ny­ky­ään val­veu­tu­nut ja tu­kee työn­te­ki­jöi­den­sä kie­li­tai­don ke­hit­ty­mis­tä.

Työn saa­mi­nen on­kin täl­lä het­kel­lä ylei­nen ai­he, jos­ta In­ter­na­ti­o­nal Hou­se Rau­man asi­ak­kaat ha­lu­a­vat kes­kus­tel­la. Sa­ta­kun­nas­sa työl­lis­ty­mi­sen vai­keus voi yl­lät­tää, ja he­rät­tää usein voi­ma­kas­ta tur­hau­tu­mis­ta. Moni suun­taa­kin kat­seen­sa sii­nä koh­taa Sa­ta­kun­nan ul­ko­puo­lel­le, ku­ten Hel­sin­kiin tai Tur­kuun, jois­sa ul­ko­maa­lais­taus­tai­se­na työl­lis­ty­mi­nen on hel­pom­paa. Mat­ti­la tie­tää esi­mer­kik­si ta­pauk­sen, jos­sa hen­ki­lö käy vii­kon­lop­pui­sin työs­ken­te­le­mäs­sä Hel­sin­gis­sä, vaik­ka asuu Rau­mal­la.

Mat­ti­la kan­nus­taa työ­tä et­si­vää tu­tus­tu­maan Rau­man elin­kei­no­e­lä­mään ja poh­ti­maan, pi­täi­si­kö omaa osaa­mis­ta ke­hit­tää suh­tees­sa alu­een tar­pei­siin. Hän myös ha­lu­aa tuo­da esiin maan yleis­tä ta­lous­ti­lan­net­ta ja sitä, et­tä suo­ma­lai­sil­la­kin on täl­lä het­kel­lä pal­jon työt­tö­myyt­tä.

– Toki tut­ki­muk­sel­li­nen fak­ta on, et­tä ul­ko­maa­lais­taus­tai­set jou­tu­vat lä­het­tä­mään enem­män työ­ha­ke­muk­sia kuin vas­taa­van osaa­mi­sen omaa­vat suo­ma­lai­set, pääs­tääk­seen edes työ­haas­tat­te­luun as­ti, Mat­ti­la sa­noo.

Mo­nes­ti asi­ak­kai­ta ih­me­tyt­tää, mik­sei pelk­kä eng­lan­nin­kie­li­tai­to rii­tä työn ha­ke­mi­ses­sa, vaik­ka suo­ma­lai­set ylei­ses­ti ot­ta­en pu­hu­vat hy­vää eng­lan­tia. Suo­men kie­len hal­lit­se­mi­nen on kui­ten­kin ai­na eduk­si työn ha­ke­mi­ses­sa. Mat­ti­la ha­lu­aa muis­tut­taa asi­ak­kai­taan kiel­ten opis­ke­lun eri­lai­sis­ta vaih­to­eh­dois­ta. Fyy­sis­tä läs­nä­o­loa vaa­ti­vat kurs­sit ei­vät ole ny­ky­ai­ka­na enää ai­noa tapa, vaan esi­mer­kik­si tek­no­lo­gia mah­dol­lis­taa hy­vin myös oma­toi­mis­ta kie­le­no­pis­ke­lua.