STT–AFP

Di­typ­pi­ok­si­din eli tu­tum­min ilo­kaa­sun pääs­tö­jen mää­rä on vaa­ras­sa kas­vaa hal­lit­se­mat­to­mas­ti, mikä uh­kaa va­ka­vas­ti il­mas­to­ta­voit­tei­den saa­vut­ta­mis­ta, ker­too tuo­re kan­sain­vä­li­nen tut­ki­mus.

Tut­ki­joi­den mu­kaan ilo­kaa­su läm­mit­tää Maan il­ma­ke­hää 300 ker­taa te­hok­kaam­min kuin hii­li­di­ok­si­di, ja vii­pyy il­ma­ke­häs­sä yli vuo­si­sa­dan.

Ilo­kaa­su on yk­si kol­mes­ta tär­keim­mäs­tä kas­vi­huo­ne­kaa­sus­ta. Muut ovat hii­li­di­ok­si­di ja me­taa­ni.

Glo­bal Nit­rous Oxi­de Bud­get -ra­por­tin joh­ta­van tut­ki­jan Han­qin Ti­a­nin mu­kaan ilo­kaa­su­pääs­töt on saa­ta­va hal­lin­taan, mi­kä­li Pa­rii­sin il­mas­to­so­pi­muk­ses­sa pää­te­tys­tä kah­den as­teen ra­jas­ta ha­lu­taan pi­tää kiin­ni.

– Ilo­kaa­su­pääs­tö­jen leik­kaa­mi­nen on ai­noa mah­dol­li­suus, kos­ka täl­lä het­kel­lä ei ole ole­mas­sa tek­no­lo­gi­aa, jol­la sitä voi­tai­siin pois­taa il­ma­ke­häs­tä, Tian pe­rus­te­lee.

Ra­por­tin mu­kaan ilo­kaa­su­pääs­tö­jen mää­rä kas­voi 40 pro­sent­tia nel­jäs­sä vuo­si­kym­me­nes­sä en­nen vuot­ta 2020. Tä­män seu­rauk­se­na ilo­kaa­sua on nyt il­ma­ke­häs­sä 25 pro­sent­tia enem­män kuin esi­te­ol­li­se­na ai­ka­na.

Eni­ten ilo­kaa­sua il­ma­ke­hään tuot­taa maa­ta­lous ja en­nen kaik­kea sen käyt­tä­mät typ­pi­lan­noit­teet. Maa­ta­lou­den di­typ­pi­ok­si­di­pääs­töt muo­dos­ta­vat kol­me nel­jän­nes­tä kai­kis­ta ih­mi­sen ai­heut­ta­mis­ta ilo­kaa­su­pääs­töis­tä. Mui­ta ilo­kaa­sun pääs­tö­läh­tei­tä ovat fos­sii­li­set polt­to­ai­neet, jät­teet ja bi­o­mas­san polt­ta­mi­nen.

Sa­mal­la kun mui­den kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­tö­jä py­ri­tään val­vo­maan ja ra­joit­ta­maan, ilo­kaa­su­pääs­töi­hin ei juu­ri kiin­ni­te­tä huo­mi­o­ta, väit­tää toi­nen ra­por­tin joh­ta­vis­ta tut­ki­jois­ta Pep Ca­na­dell.

– Käy­tän­tö­jä ei juu­ri ole, ei­kä edes yri­tys­tä nii­den saa­mi­sek­si ai­kaan, Ca­na­dell sa­noo.

Työ tu­lee myös ole­maan hi­das­ta. Jos uu­sia ra­joi­tuk­sia otet­tai­siin käyt­töön nyt, nii­den vai­ku­tuk­set al­kai­si­vat Ca­na­del­lin mu­kaan nä­kyä kym­me­nen vuo­den ku­lut­tua.

Jot­kin maan­vil­je­li­jät ovat kui­ten­kin jo ryh­ty­neet työ­hön muun mu­as­sa vä­hen­tä­mäl­lä typ­pi­lan­noit­tei­den käyt­töä ja siir­ty­mäl­lä kes­tä­väm­piin vil­je­ly­me­ne­tel­miin.

– Jos näi­tä pääs­tö­jä saa­daan vä­hen­net­tyä hiu­kan­kin, sil­lä on val­ta­va mer­ki­tys, Ca­na­dell muis­tut­taa.