Ilmastopaneeli liputtaa sähköautojen puolesta: "Seuraava auto on sähköauto – sen viestin tulisi olla läpileikkaava"
Emmi Tilvis / STT
Ilmastopaneeli pitää sähköautoja välttämättömänä osana ilmastopolitiikkaa, jonka avulla voitaisiin saavuttaa tarvittavat päästövähennykset.
– Kaiken ytimessä on se, että viestintä on yhdenmukaista: nestemäisillä polttoaineilla ajaminen kallistuu ja seuraava auto on sähköauto, oli se sitten uusi auto tai käytetty. Sen viestin tulisi olla läpileikkaava kaikessa, sanoo Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Tampereen yliopiston professori Heikki Liimatainen.
Liimatainen puhui aiheesta tiedotustilaisuudessa, joka käsitteli Ilmastopaneelin torstaina julkaistua raporttia tieliikenteen päästötoimista.
Suomea sitoo EU:n päästövähennysvelvoite. Ilmastopaneelin mukaan pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätökset vaikeuttavat velvoitteen täyttämistä.
Hallitus esimerkiksi lieventää vaatimusta siitä, kuinka suuren osuuden liikennepolttoaineista on oltava uusiutuvia polttoaineita, kuten biopolttoainetta. Tätä vaatimusta uusiutuvien polttoaineiden jakelusta kutsutaan jakeluvelvoitteeksi. Tarkoitus on, että osuus nousee vuosi vuodelta.
Hallituksen lakiluonnoksessa ehdotetaan, että jakeluvelvoitetasojen korotuksia loivennetaan nykyisestä laista. Liimataisen mukaan tämä paitsi kasvattaa päästöjä, myös hidastaa sähköautoihin siirtymistä.
Suomen ilmastopaneeli on riippumaton lakisääteinen tiedepaneeli, joka tukee ilmastopolitiikan suunnittelua, paneeli kertoo verkkosivullaan.
Ilmastopaneelin yhdeksän toimenpiteen listalla yksi kohta on joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämisen tukeminen.
– Suomessa ei ole tehty käytännössä juuri minkäänlaisia toimenpiteitä, jotka edistäisivät kulkutapasiirtymää (pois yksityisautoilusta), lataa Liimatainen.
Tällä saralla tarvittaisiin ratkaisuja valtion lisäksi kunnilta.
Ilmastopaneelin mukaan sähköistyminen ja jakeluvelvoite ovat kuitenkin kivijalat tieliikenteen päästöjen vähentämisessä.
Paneelin mukaan liikenteen sähköistymistä pitäisi jouduttaa esimerkiksi tukemalla sähköajoneuvojen julkisen latausinfran rakentamista pääteillä.
Ilmastopaneeli suosittaa myös sähkökuorma-autojen hankintatukea. Sen sijaan sähköisten henkilöautojen hankintatukea se ei pidä kustannustehokkaana, eli tukeen menisi paljon rahaa suhteessa siihen, kuinka paljon sen avulla saataisiin lisää sähköhenkilöautoja.
Ammattiliikenteeseen ostetun dieselin veroetua paneeli ei suosittele, sillä tuki vähentäisi kannustetta investoida sähkö- tai kaasukuorma-autoihin.
– Ilmastopaneeli ei suosittele, että ammattidiesel otettaisiin käyttöön, koska ammattidiesel tekohengittää yhä kallistuvaa teknologiaa.
Ilmastopaneelin mukaan tieliikenteen päästövähennyksiin tähtäävä politiikka ei aiheuta lovea kotitalouksien kukkaroon.
Hallituksen linjausten vaikutuksia verrataan vaihtoehtoon, jossa tieliikenteen päästöihin liittyvää politiikkaa tehtäisiin paneelin suositusten mukaan. Liimataisen mukaan kotitalouksien kokonaiskustannuksissa ei ole skenaarioiden välillä juurikaan eroa. Ilmastopaneelin suosituksessa auton liikuttamiseen menee vähemmän rahaa, mutta ostokulut ovat suuremmat.
Liimataisen mukaan sähköautoja alkaa olla enemmän tarjolla käytettynä.
– Jos ei Suomessa, niin sitten Ruotsista tai Saksasta maahantuotuna.
Päästövähennysvelvoitteessa on mukana liikenteen lisäksi esimerkiksi myös maatalous ja jätehuolto. Yhdessä ne muodostavat niin sanotun taakanjakosektorin. Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajan, professori Jyri Seppälän mukaan on kokonaistavoitteen kannalta olennaista, että Suomi onnistuu tieliikenteen päästöjen vähentämisessä.
– Esimerkiksi maatalouden puolelta on aika vaikeaa kuvitella, että saadaan suuria päästövähennyslisiä, sanoo Seppälä.