Hyvinvointialueiden säästöt voivat ohjata potilaita entistä enemmän yhteispäivystyksiin
Emmi Tilvis / STT
Valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) suosittelee, että sairaala- ja päivystysverkkoa uudistettaessa varmistetaan perusterveydenhuollon kiirevastaanottojen toimivuus, etteivät potilaat syyttä suotta päätyisi päivystykseen kalliiseen erikoissairaanhoitoon.
Petteri Orpon (kok.) hallitus aikoo karsia sairaala- ja päivystysverkkoa.
VTV selvitti vuonna 2018 voimaan tulleen terveydenhuollon keskittämis- ja päivystysuudistuksen tavoitteiden toteutumista ja muutoksen vaikutuksia. Uudistuksen myötä leikkaustoimintaa lopetettiin pienistä sairaaloista, tietyt leikkaukset keskitettiin yliopistosairaaloihin ja päivystysyksiköitä vähennettiin.
VTV:n tarkastuksen perusteella aiemmin tehty keskittäminen on lisännyt ympärivuorokautisesti järjestetyn päivystyksen kustannuksia. Erikoissairaanhoidon tutkimusmahdollisuuksia käytetään enenevässä määrin myös perusterveydenhuoltotasoisten potilaiden taudin selvittämiseksi.
VTV:n tarkastuksen mukaan yhteispäivystyksissä hoidetaan sinne kuulumattomia potilaita, jotka kaipaisivat hoivaa, eivät hoitoa. Potilaita ei saada siirrettyä jatkohoitoon, koska jatkohoitopaikkoja ei ole riittävästi. Osa potilaista odottaa yhteispäivystyksessä siirtoa sairaalan vuodeosastoille, koska vuodeosastoilta ei saada siirrettyä potilaita jatkohoitoon.
VTV kiinnittää huomiota siihen, että nyt hyvinvointialueilla etsitään säästöjä esimerkiksi lakkauttamalla terveyskeskuksia ja kiristämällä ympärivuorokautisen palveluasumisen ja kotihoidon piiriin pääsyn kriteereitä.
– Tämä voi tarkoittaa sitä, että potilaita ohjautuu jatkossa entistä enemmän yhteispäivystyksiin, mikä kasvattaa erikoissairaanhoidon kustannuksia, kirjoitetaan tarkastuksessa.
VTV:n mielestä palveluverkkoa uudistettaessa tulisi huomioida myös se, että toistuvat käynnit tutkimuksissa ja hoidoissa kauempana lisäävät potilaan matkakustannuksia ja Kelan maksamia matkakorvauksia.
Keskittämisasetuksen vuodelta 2017 olevan perustelumuistion mukaan palvelujen saavutettavuudella on suurin merkitys kiireellisissä tapauksissa, ja keskitettyjä palveluita tarvitaan vain hyvin harvoin.
VTV:n tarkastushavaintojen mukaan matkan etäisyydellä on merkitystä esimerkiksi pitkäaikaishoidossa tai useita käyntejä vaativissa syöpähoidoissa.
Potilasvastaavien ja potilasjärjestöjen VTV:n kyselyyn antamien vastausten mukaan kaikilla potilailla ei ole varaa taksimatkojen kustannuksiin.
Kelan matkakorvauksen voi saada halvimman matkustustavan mukaan ja 25 euron omavastuun ylittävistä kuluista. Kelan asiantuntijan mukaan matkakorvauksia haetaan vain hyvin pienestä osasta toteutuneita matkoja. Lähes yhdeksän matkaa kymmenestä tapahtuu korvausjärjestelmän ulkopuolella.
Potilaiden omaisille aiheutuu ylimääräisiä ansionmenetyksiä ja matkakuluja esimerkiksi tilanteessa, jossa muistisairas perheenjäsen tarvitsee kauempana asuvan saattajan mukaan matkalle.
Uudistuksen arvioitiin tuovan kuntasektorille 350 miljoonan euron kustannussäästöt vuoteen 2020 mennessä. Perustettiin koordinaatioryhmä, jonka tarkoitus oli seurata muun muassa uudistuksen taloudellisia hyötyjä. Säästöjen todentaminen oli hankalaa esimerkiksi siksi, että hoitomäärät ja lääkkeiden määrä on lisääntynyt yhtä aikaa uudistuksen kanssa.
VTV:n tarkastuksessa ei kyetty arvioimaan säästötavoitteiden toteutumista euromääräisesti. Tämä johtuu palvelujen kustannuksia koskevissa tilastoissa olevista puutteista.
Keskittämisen vaikutuksia ei pystytty erottelemaan muista muutoksista, joita terveydenhuollossa ja sen liepeillä on viime vuosina tapahtunut.
Alkuperäisistä säästötavoitteista on ajauduttu kauemmas myös siksi, että asetusta lievennettiin vuonna 2021.