Rauno Mokalla oli vahva rooli, kun Lukko pelastettiin kuilun partaalta
Juuri 80 vuotta täyttänyttä Rauno Mokkaa siteerataan medioissa Lukon vahvaksi mieheksi. Kyse ei ole ylisanoista. Hän ajoi seurassa läpi uudistuksia, joilla seura rakentui sellaiseksi kuin se tänä päivänä on.
Pauli Uusi-Kilponen
Rauman Lukosta oli tullut 1980-luvun vaihteessa SM-liigan hissijoukkue, joka karsi sarjapaikasta, putosi ja nousi takaisin vuonna 1984. Rauno Mokka tuli mukaan hallitukseen vuotta aikaisemmin. Lukko oli pudotessaan pahoissa veloissa. Selviytymiskuuri oli raju. Kaikki kulut vedettiin minimiin ja velkojien kanssa neuvoteltiin maksuajoista konkurssiuhka niskassa.
Lukon pelaajat taas tekivät harvinaisen päätöksen: he suostuivat vetämään divarikauden talkoilla. Pieniä päivärahoja sentään kauden jälkeen jaettiin, jos jotain jäi.
– Jos nousu ei olisi onnistunut, niin Lukon pelaaminen pääsarjatasolla olisi todennäköisesti loppunut siihen, sanoo Mokka ja jatkaa:
– Karsintoihin pääsystä käytiin kova vääntö Erkka Westerlundin päävalmentaman JyPin kanssa. Taisimme voittaa maalilla, joten hilkulla oli sekin.
Nousun jälkeen Lukko vakiinnutti paikkansa SM-liigassa ja nousi tasaisen varmasti taulukossa. Vuonna 1988 tuli hopeaa. Rauno Mokalla oli selkeä visio joukkueen rakentamisesta: hankitaan kehittyviä pelaajia markkinoilta omien juniorien rinnalle. Parhaimmillaan Lukon lahjakkuuksia oli nuorten maajoukkueessa kentällisen verran.
Yksi hankittu timantti oli maalivahti Jarmo Myllys, joka oli jäänyt Jukka Tammen varjoon Ilveksessä. Moni nuori hankittu kyky kehittyi Lukossa ja nousi maajoukkuetasolle.
– Kun tällainen pelaaja löi itsensä lopullisesti läpi liigan eliittiin, hänestä piti luopua, Mokka muistelee.
Lukko osti halvalla ja myi kalliilla. Se konsepti toimi ja piti talouden kunnossa. Konsernin avuista ei ollut puhettakaan.
Toinen tavoite Mokalla oli muuttaa Lukko koko kaupungin seuraksi. Eli pois UPM:n piipun juurelta. Tuota tavoitetta toteutettiin muun muassa niin, että hallitukseen valittiin jäseniä kaikista valtapuolueista. Myös UPM:n ja muiden isojen teollisuusyritysten tuki väheni merkittävästi. Lukko ei voinut enää 1960-luvun tapaan tukeutua niihin.
Lukon toimiva bisnesmalli romahti vuonna 1995 EU-tuomioistuimen tekemään niin sanottuun tapaus Bosmaniin. Pelaajista ei saanut enää pyytää siirtokorvauksia ja ulkomaisten pelaajien määrän rajoitukset seurakohtaisesti poistuivat. Bosman olisi vaihtanut seuraa, mutta seura pyysi sellaisen siirtokorvauksen, ettei yhdelläkään seuralla ollut siihen varaa. Futari vei tapauksen EU-tuomioistuimeen ja voitti.
Lukolle tuli pohdinnan paikka. Talous oli tiukalla, maksut myöhästelivät, mutta kitkuteltiin kuitenkin eteenpäin. Joukkue menestyi kohtuullisesti.
Tuossa vaiheessa Lukko-perheeseen oli syntynyt sellainen epäsuhta, että Raumalaiskiekkoilun Tuen talous vahvistui, mutta liigajoukkueen kassa kilisi tyhjyyttään. RTK-palvelun liikevaihdon kasvu kasvatti Tuen taloudellista asemaa lähinnä TVO:n työtilausten kasvua myötä. Mokka oli yhtiön varatoimitusjohtaja.
Mokalle oli selkeä visio siitä, että pitäisi rakentaa konserni, johon liiketoimien lisäksi liitettäisiin liigajoukkue. Iäkäs hallitus epäröi uutta ideaa, eikä hahmottanut uudistamisen välttämättömyyttä: vain tällaisen ratkaisun avulla Lukko voisi pelata menestyksellisesti liigassa tai ylipäätään pääsarjassa.
– Kyllä se vastaanotto vähän yllätti, sanoo Rauno.
Hän ei antanut periksi. Ensin vietiin enemmistöpäätöksellä läpi maininta, että tuki kohdistuu jääkiekkoon, ei vain juniorijääkiekkoon, kuten siihen asti. Seuravaksi muutettiin hallituksen ikäsääntöä: vain alle 65-vuotiaat voivat olla hallituksen jäseninä.
Muutos mahdollisti hallituksen uudistumisen niin, että Mokan visio konsernista sai uutta vauhtia. Samalla Lukko muuttui ry:stä osakeyhtiöksi.
– Liian pitkään prosessi kesti ja oli hankala, päivittelee Mokka.
Loppu hyvin kaikki hyvin. Emoyhtiönä toimii Contineo Oy, jonka omistuksessa ovat sekä liigajoukkue että taustayhtiö RTK-palvelu, jonka liikevaihto on noin 150 miljoonaa euroa. Raumalaiskiekkoilun Tuki ry on Contineo Oy:n pääomistaja.
Mokan Raunolle on ominaista toimintafilosofia, jossa katsotaan monta vuotta eteenpäin ja ennakoidaan tulevaa sekä toimitaan sen mukaan. Yhden kauden menestymiset ja menestymättömyydet ei ole se tärkein juttu. Tällä mallilla luotiin ne edellytykset, joilla Lukko voi pelata joka kausi mitaleista.


