Pakken Kiekkokulma: Lukon esitys vielä yhtä vuoristorataa
Lukolla on nyt liigapelejä takana viisi. Esityksissä on ollut sekä hyvää että vähemmän hyvää. Raumalaisjoukkueen peliesitys ailahtelee paljon. Mennään vähän kuin vuoristorataa.
Lukon suuri huolenaihe oli maalivahti Antti Raannan loukkaantuminen Helsingissä IFK:ta vastaan. Huoli osoittautui nopeasti turhaksi. Daniel Salonen täytti hyvin hänen paikkansa loistavilla torjunnoillaan niin Helsingissä kuin HPK:a vastaan Raumalla.
Ilvestä vastaan ei mennyt yhtä hyvin. Kolmen takaiskun jälkeen hän joutui tekemään tilaa Jooa Sammalniemelle,18, joka hänkin on huippulupaus.
Salonen ei päästänyt helppoja osumia. Vähän huonoa tuuriakin oli mukana. Huipputorjuntoja, joita nähtiin HPK:a vastaan, ei nyt tullut. Osasyy saattaa olla siinäkin, että
valmistautuminen vähän kärsi edellisen illan nollapelistä, kun hänen ympärillään kävi kova mediakuhina ja fiilis oli nuorelle miehellä pilvissä.
Ajatusten nollaaminen ja keskittyminen lyhyen ajan sisällä seuraavaan pelin ei käy aina kokeneemmillakaan maalivahdeilla ihan hetkessä.
6–3-tappio Ilvekselle ei muuttanut Lukon tilannetta siinä suhteessa, että joukkueella on kaksi huippulupaavaa maalivahtia. Lukko voi luottaa heihin täysin siihen asti, kunnes Raanta taas kuntoutuu.
Lukon alku on ollut paljolti samaa kuin viime kaudella. Peli on vielä sekavaa, eikä toisteisuutta kiekollisessa pelissä juuri näy. Pisteitä joukkue kerää loistavien yksilösuoritusten ansiosta. Kuten viime kaudella, niin nytkin on täysi syy odottaa esityksen kohenevan ja yhteispelin paranevan, kun kausi vanhenee.
Porin Ässät on aloittanut kauden paljon paremmin kuin harjoituspelien perusteella arvioitiin. Joukkue puolustaa äärimmäisen hyvin niin omalla kuin keskialueella.
Vanha totuus siitä, että kun puolustaa hyvin, sujuu myös hyökkäyspeli. Neljä ottelua, viisitoista tehtyä ja kuusi päästettyä kertoo paljon porilaisten pelaamisesta. Päästettyjen maalien määrä on liigassa pienin. Kolmostila on esitysten perusteella ansaittu.
Ässät on nyt viime kautta tasaisempi. Kuten päävalmentaja Jarno Pikkarainen totesi, Ässät on neljän kentän joukkue. Tehoja voidaan odottaa viime kautta laajemmalta rintamalta.
Sellaiset herrat kuin Nestor Noiva ja Patrick Juhola ovat taas vuoden vanhempia ja kehittyneempiä. Feetu Knihti avasi maalitilinsä ja pelaaja itselleen vakiopaikkaa joukkueessa. Mainitseminen arvoinen on NHL:ään varattu puolustaja Lasse Boelius, joka antoi viimeksi Kärppien kaadossa kolme maaliin johtanutta syöttöä.
Porissa ei myöskään haikailla enää Niklas Rubinin perään. Jan Bednar ja Filip Lindberg ovat osoittautuneet hyviksi hankinnoiksi.
Heidän työtään on helpottanut myös Ässien hyvä puolustuspelaaminen. Porilaisten maalille tekopaikkoihin on äärimmäisen vaikea päästä. Lisäksi siniviivalaukaukset peitetään kiitettävästi.
Ässillä on myös vahva kannattajien tuki takanaan. Kärpät-ottelu veti yli 5 000 katsojaa. Vastaavasti Lukko jäi perjantaina HPK:a vastaan alle kolmentuhannen katsojan. Mikkelissä tehtiin liigan pohjanotetaus. Katsojia oli 1 906!
Pauli Uusi-Kilponen