Karsinnan taso yllätti Murron ja Lampelan – loppukilpailun paikat olympialaisten seiväsfinaaliin heltisivät yllättävän helposti
Pasi Rein / STT
Seiväshyppääjät Wilma Murto ja Elina Lampela selvisivät maanantaina odotettua helpommalla olympialaisten seiväskarsinnasta. Molemmat varmistivat loppukilpailupaikan ylittämällä 455. Kaksikko laskeskeli etukäteen, että finaalipaikka edellyttäisi kymmenen senttiä paremman tuloksen.
Lampela selvitti korkeuden 455 ensimmäisellään. Murto ylitti korkeuden toisella hyppykierroksella, mutta molemmat poistuivat kisapaikalta hyvillä mielin.
– Olen tyytyväinen siihen, miten handlasin tilanteen. Tulin aika olemattomalla kilpailemisella olympiakarsintaan, mutta olo oli koko ajan rauhallinen ja homma oli hallussa, Murto tiivisti tunnelmansa finaalipaikan varmistuttua.
Murrolle oli tärkeintä saada vauhdinjuoksuun varmuutta, ja se onnistui.
– Juoksu oli tasaista ja johdonmukaista, Murto tarkensi.
– On helpompi saada hypyn muut asetuksen kohdilleen, kun vauhdinjuoksu on samanlainen joka suorituksessa.
Samalla Murto tunnusti, ettei olo eikä tuntuma ollut parhaalla mallilla, kun hän on uhrannut käytännössä puoli vuotta ensin akillesvamman ja sen jälkeen reiden jännevamman kuntoutukseen.
– Valehtelisin, jos väittäisin, että olo on normaali. Jalassa oli tiettyä tuntemusta. Mutta olen olosuhteeseen nähden tyytyväinen, kun ei tarvinnut sen takia jarrutella, Murto selvitti terveystilannettaan.
– Veikkaan, että parhaasta vauhdista myös puuttuu vähän, mutta askelmerkistä ja seipäistä päätellen vauhti on silti hyvällä mallilla.
Murto hyppäsi karsinnan täydellä 16 askeleen vauhdilla. Hän tunsi, että pitkä vauhti kuormittaa takareittä 12 askeleen vauhtia vähemmän.
– Pitkällä vauhdilla voin rakentaa juoksua rauhallisemmin, Murto selitti ratkaisua.
Murto ylitti karsinnassa 440 ensimmäisellään. Ensimmäinen yritys 455:stä meni pilalle, kun telineet olivat väärässä paikassa, mutta hän pudotti riman myös uusintahypyssä ennen toisen kierroksen ylitystä.
– Järjestäjät sanoivat heti ensimmäisen yritykseni jälkeen, että heidän moka. Sain sitten uusia hypyn kolmen minuutin palautuksella. Sellaista sattuu, Murto sivuutti episodin.
Keskiviikkoillan loppukilpailuun Murto lähtee "avoimin mielin". Kauden brittiläinen kärkihyppääjä Molly Caudery ja kaksi Yhdysvaltain edustajaa muiden muassa jäivät karsintaan, mutta Murto ei alkanut laskeskella mitalimahdollisuuksia.
– Aloituskorkeus on seuraava duuni ja sen jälkeen seuraava rima. Enempää en ole ajatellut, enkä aio miettiäkään, Murto suunnitteli.
Lampela ylitti karsinnassa 420 ensimmäisellään. Korkeudessa 440 hän tarvitsi kaksi yritystä, mutta 455 meni yli hienosti heti ensimmäisellä yrityksellä.
– Oli hyvä päivä ja olen tyytyväinen omiin suorituksiin. Kaikki tuntui hyvältä, Lampela kertoi.
Lampela oli henkisesti valmistautunut jo hyppyyn 465:stä, joka olisi ollut hänelle ennätyskorkeus.
– Luulen, että se olisi voinut mennä jo tänään. Siinä mielessä vähän harmittaa, kun en päässyt yrittämään.
Lampelan ainoa pudotus johtui liian lähelle ajautuneesta ponnistuksesta. Vauhdinjuoksu sujui muuten niin hyvin, että Lampelan oli helppo asettaa itselleen selkeä finaalitavoite.
– Kunto on saatu mielestäni ajoitettua tänne hyvin. Tavoittelen loppukilpailussa enkkaa, jos juoksu kulkee finaalissa yhtä hyvin tai paremmin kuin karsinnassa.
Loppukilpailuun oli sääntöjen mukaisesti pakko ottaa myös parhaat 440:n ylittäjät, kun vain 11 hyppääjää selvisi 455:stä. Peräti 20 kilpailijan loppukilpailusta tulee pitkä, mutta suomalaiset eivät säikkyneet sitä.
– Pitää valmistautua siihen, että tulee pitkät hyppyvälit. En usko, että se on kummoinen juttu, Lampela sivuutti hyppääjien määrän.
Seiväshypyn loppukilpailu alkaa keskiviikkona kello 20 Suomen aikaa.
