Viljanen: Kuinka kallista sairastaminen saa olla?
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuus ja saavutettavuus puhututtaa. Helposti huomio kiinnittyy siihen, missä palvelut sijaitsevat. Siihen, kuinka pitkä matka kilometreissä tai ajallisesti on lääkärin tai hoitajan vastaanotolle eri puolilla Satakuntaa. Mutta entä jos sote-keskus ja lääkärin vastaanotto olisikin aivan kodin lähellä, mutta este lääkärikäynnille ei olisikaan matka vaan hinta? Hammaslääkäriinkin pitäisi päästä, mutta ajan varaaminen lykkääntyy, kun tilillä olevilla rahoilla pitäisi pystyä ostamaan ruokaa, lääkkeitä ja bensaa. Muutama laskukin odottaa piirongin laatikossa maksamista. Tämä ei ole vain mielikuva, vaan lukuisien ihmisten arkitodellisuutta ja arjen välttämättömiä valintoja asiakasmaksujen ennennäkemättömän suuren nousun paineessa. Sairastamisen nykyinen hintalappu voi yllättää myös tilanteessa, jossa terveydenhuollon palveluja ei ole käyttänyt pitkään aikaan.
Eivät maksut itsestään nouse, vaan ne ovat nykyisen hallituksen poliittisia päätöksiä nostaa niitä. Ja vieläpä roimasti. Ensi vuonna terveyskeskuksen käyntimaksu tulee olemaan 36,20 €, kun se vielä vuonna 2023 oli 20,90 €. Korotusta 73 prosenttia. Sairaalan poliklinikkakäynti maksaa ensi vuonna 78,40 €. Vielä vuonna 2023 maksu oli 41,80 €. Korotusta liki 88 prosenttia. Päiväkirurgian maksu nousee sekin 88 prosenttia, eli 136,90 eurosta 257,20 euroon. Tutkimustulokset osoittavat, että varsinkin perusterveydenhuollon käyntimaksujen nostaminen vähentää käyntimääriä, erityisesti pienituloisilla, kuten työttömillä ja eläkeläisillä.
Politiikassa ongelmana on nopeiden ja lyhyen aikavälin ratkaisujen ja säästöjen hakeminen. Se johtaa helposti siihen, että se, mikä tänään olisi lukujen valossa hyvältä näyttävä toimi, voi pidemmän ajan kuluessa kostautua kasvaneina kuluina ja pahimmillaan lyhyen aikavälin säästöt on äkkiä syöty. Kohtuullisuuden vaatimus ei liene liikaa. Eikö aina kuuluisi mennä terveys edellä?
Heidi Viljanen
aluehallituksen puheenjohtaja (sd.)


