Miksi Suomen Pisa-sijoitus on laskussa, Olli-Pekka Heinonen?
Raumaplus
Olli-Pekka Heinonen muutti viisi vuotta sitten työn perässä Sveitsiin. Hän siirtyi silloin kansainvälisen IBO-koulutusjärjestön pääjohtajaksi. Raumaplussan uudessa jaksossa puhutaankin paljon koulutuksesta – mutta myös Ylestä, politiikasta ja Lukko-perheestä. Niissä kaikissa Heinonen on ollut johtotehtävissä.
Pisa-tutkimus nousi taas otsikoihin ja keskustelun aiheeksi, sillä Suomen sijoitus heikkeni jälleen. Heinosta tuoreimmat tulokset huolestuttavat.
– Samoin tuloksista käyty keskustelu, joka ei ole kovin korkealaatuista.
Heinosen mukaan Pisa-sijoituksemme laskua ei voi selittää yhdellä syyllä. Keskeiseksi tekijäksi hän näkee sen, että kansallisen tason päätösten ja koulujen arjen välinen etäisyys on liian pitkä.
– Kunnon tukea uudistuksille ei oikein ole. Eikä koulua voi muuttaa ulkoa käsin. Opettajat laittavat oman sielunsa peliin, arvioi Heinonen.
Sveitsiin Heinonen lähti Opetushallituksen pääjohtajan virasta, joten hän osaa selittää, miksi Suomi Pisa-kärkeen aikoinaan nousi. Suomessa ero huippujen ja heikosti pärjäävien välillä oli pienempi kuin muissa maissa. Valtaosa nuorista pärjäsi koulussa ”ihan ookoo”.
Pisa-menestyksen syiksi Heinonen löytää koulutuksen ja opettajien korkean arvostuksen. Suomessa alalle on hakeutunut ikäluokkien parhaimmistoa.
– Koulutukselle on ollut myös ympäröivän yhteiskunnan vahva tuki. Kansallisesti on linjattu, että kaikkien koulutus on tärkeää.
Heinonen on entinen kansanedustaja, opetusministeri ja liikenneministeri. Ylen johtotehtävissä hän oli kymmenen vuotta, minkä jälkeen teki paluun politiikkaan. Heinonen työskenteli kahden pääministerin, Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin, valtiosihteerinä eli lähimpänä tukena.
Nykyiseen presidenttiimme Heinonen oli tutustunut jo aiemmin, omina ministerivuosinaan.
– Stubbin erityinen vahvuus oli ulko- ja kansainvälisessä politiikassa. Alexilla oli vakuuttava tutkimuspohjainen tapa toimia ja hän oli laajasti linkittynyt kansainvälisissä piireissä. Jos miettii, missä tehtävässä näitä ominaisuuksia tarvitaan, niin tasavallan presidentti tulee mieleen.
Heinonen seuraa varsin tiiviisti Suomen politiikkaa, muttei pidä omaa paluutaan enää mahdollisena.
Ennen Sveitsiin muuttoaan Heinonen oli pitkään Lukko-perheen korkeimmissa luottamustehtävissä. Hän toimi RTK-Palvelun ja Contineo-konsernin hallitusten puheenjohtajana.
– Tosi kiinnostavia tehtäviä, tykkäsin kovasti. Yritysten hieno tarina motivoi minua voimakkaasti. Tuetaan lasten ja nuorten harrastamista sekä mahdollistetaan pienen kaupungin joukkueen pelaaminen pääsarjassa.
Heinosen puheenjohtajavuodet olivat nopean kehityksen ja uuden rakentamisen aikaa.
– Voimakkaasti halusin, ettei noin 3 500 ihmistä työllistävän konsernin asioita päätetä jäähallin käytävillä, vaan roolit ja vastuut ovat selvät. Mielestäni siihen päästiin hyvin.
Kyseisten hallitusten kokouksissa ei Lukkoa käsitelty, mutta kahvipöytäkeskusteluissa jääkiekosta puhuttiin paljon.
Lukko on Heinoselle sydämen asia. Sveitsissä hän katsoo raumalaisjoukkueen pelejä telkkarista ja työmatkoilla maailmaa kiertäessään kuuntelee Radio Ramonan selostuksia.
– Jos en peliä pysty seuraamaan, katson viimeistään aamulla ekana asiana puhelimesta Lukon matsin tuloksen.
Faktaa: International Baccalaureate Organization (IBO) on vuonna 1968 perustettu kansainvälinen järjestö, joka hallinnoi IB-tutkintoa ja koulutusohjelmia 3–19-vuotiaille lapsille ja nuorille. IB-ohjelmien piirissä on tällä hetkellä yli kaksi miljoonaa oppilasta 160 maassa. Järjestö työllistää noin 1 100 ihmistä. Suomessa on yli 20 IB-oppilaitosta, joista suurin osa IB-lukioita. Meitä lähimmät löytyvät Porista, Turusta ja Tampereelta. Suomen IB-lukioissa annetaan opetusta englanniksi.
Risto Leinon ja Janne Rantasen juontamat Raumaplus-podcastit julkaistaan Spotifyssa. Linkki uusimpaan jaksoon tässä.


