Rau­ma­lai­nen työ­mi­nis­te­ri Mart­ti­nen on an­ta­nut edus­kun­nal­le la­kie­si­tyk­sen, jon­ka tar­koi­tuk­se­na on hel­pot­taa ir­ti­sa­no­mi­sia. Tämä on häm­men­tä­vä la­kie­si­tys ai­ka­na, jol­loin työt­tö­myy­sas­te on jo val­miik­si huo­les­tut­ta­van kor­ke­al­la. Työ­nan­ta­ja saa ir­ti­sa­noa täl­lä het­kel­lä tois­tai­sek­si voi­mas­sa ole­van työ­so­pi­muk­sen vain asi­al­li­ses­ta ja pai­na­vas­ta syys­tä. Uu­den lain myö­tä työ­so­pi­muk­sen päät­tä­mi­seen riit­täi­si pel­käs­tään asi­al­li­nen syy.

Ky­sees­sä on sel­väs­ti ide­o­lo­gi­nen hyök­käys pal­kan­saa­jien oi­keuk­sia koh­taan. Hal­li­tus ei ole ky­en­nyt osoit­ta­maan, et­tä la­ki­muu­tos pa­ran­tai­si työl­li­syyt­tä. Hal­li­tuk­sen esi­tyk­ses­sä to­de­taan, et­tei tut­ki­mus­kir­jal­li­suu­des­ta löy­dy yh­te­näis­tä tai luo­tet­ta­vaa näyt­töä täl­lai­sis­ta työl­li­syys­vai­ku­tuk­sis­ta.

Työ­mi­nis­te­ri sa­noi Kaup­pa­leh­des­sä 13.9.2025: ”Em­me pys­ty sa­no­maan tar­kal­leen, mil­le ta­sol­le ir­ti­sa­no­mis­kyn­nys tu­lee ma­dal­tu­maan.” Hän myös to­te­si, et­tä uu­den oi­keus­käy­tän­nön muo­dos­tu­mi­nen vie usei­ta vuo­sia. En­nen oi­keus­käy­tän­nön syn­ty­mis­tä työn­te­ki­jät tu­le­vat elä­mään epä­var­muu­des­sa ja yk­sit­täis­ten ih­mis­ten osal­ta ti­lan­ne voi muo­dos­tua koh­tuut­to­mak­si.

Ta­lous­kas­vun vauh­dit­ta­mi­ses­sa ei au­ta ir­ti­sa­no­mis­ten hel­pot­ta­mi­nen. Nyt pi­tää läh­teä ra­ken­ta­maan työ­e­lä­mään luot­ta­mus­ta. Tar­vi­taan ai­dos­ti työl­li­syyt­tä tu­ke­via toi­mia ku­ten riit­tä­vät re­surs­sit työl­li­syys­pal­ve­luil­le, li­sää pa­nos­tuk­sia palk­ka­tu­keen ja työt­tö­myys­tur­van suo­ja­o­san pa­laut­ta­mi­nen.

Työ­e­lä­mäs­sä on ai­na nou­da­tet­ta­va la­ke­ja ja työ­eh­to­so­pi­muk­sia. Syk­syn ai­ka­na on uu­ti­soi­tu usei­den yri­tys­ten ali­han­kin­ta­ket­juis­sa ta­pah­tu­neis­ta työ­e­lä­män rik­ko­muk­sis­ta. Vii­me vii­kol­la YLE:n uu­ti­sis­sa Tu­run yli­o­pis­ton työ­e­lä­mäp­ro­fes­so­ri Ven­la Roth to­te­si, et­tä työ­pe­räi­nen hy­väk­si­käyt­tö on li­sään­ty­nyt Suo­mes­sa. Tämä osoit­taa, et­tei­vät ny­kyi­set kei­not rii­tä es­tä­mään työn­te­ki­jöi­den hy­väk­si­käyt­töä ja har­maa­ta ta­lout­ta.

Am­mat­ti­liit­to­jen roo­li työ­e­lä­mäs­sä il­me­ne­vien vää­rin­käy­tös­ten pal­jas­ta­mi­ses­sa ja sel­vit­tä­mi­ses­sä on kes­kei­nen. Lii­toil­le tu­li­si sää­tää kan­ne­oi­keus, jot­ta epä­koh­tiin voi­daan puut­tua te­hok­kaam­min. tämä suo­jai­si työn­te­ki­jöi­tä ja re­hel­li­siä yrit­tä­jiä epä­ter­veel­tä kil­pai­lul­ta. Jo­kai­sel­la työn­te­ki­jäl­lä Suo­mes­sa on oi­keus tur­val­li­seen ja oi­keu­den­mu­kai­seen työ­e­lä­mään.

Juha Vii­ta­la

Sa­ta­kun­ta­lai­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja (sd)