Al­ku­vuo­den ta­lous­lu­vut yl­lät­ti­vät eko­no­mis­tit. En­sim­mäi­sel­lä vuo­si­nel­jän­nek­sel­lä brut­to­kan­san­tuot­teem­me kas­voi 0,9 pro­sent­tia edel­li­ses­tä vuo­si­nel­jän­nek­ses­tä. Eko­no­mis­tit kom­men­toi­vat lu­ku­ja muun mu­as­sa jyt­kyk­si. Se on pal­jon, mut­ta sa­mal­la si­vu­lau­sees­sa huo­mau­tet­tiin, et­tä lop­pu­vuo­des­ta kas­vu voi hii­pua. Syy­nä tä­hän on Lähi-idän krii­si ja ener­gi­a­hin­to­jen nou­su.

Eten­kin ko­ne­pa­ja­te­ol­li­suu­des­sa ja te­la­koil­la me­nee lu­jaa. Ti­laus­kir­jat ovat täyn­nä ja vien­ti ve­tää. Yh­te­nä vai­kut­ta­va­na te­ki­jä­nä on kes­kei­siä kil­pai­li­ja­mai­ta mal­til­li­sem­mat pal­kan­ko­ro­tuk­set ja tuot­teet, joil­la on maa­il­man­mark­ki­noil­la hy­vin ky­syn­tää.

Suo­men ta­va­ra­vien­ti kas­voi maa­lis­kuus­sa 12 pro­sent­tia. Ta­va­raa vie­tiin 0,3 mil­jar­dia enem­män kuin tuo­tiin.

Myös in­ves­toin­nit ovat vah­vas­sa kas­vus­sa. Lä­hin­nä in­ves­toin­nit suun­tau­tu­vat niin da­ta­kes­kuk­siin kuin vih­re­än ta­lou­den siir­ty­mään. Ve­to­voi­ma­te­ki­jöi­nä ovat pääs­töt­tö­män ener­gi­an tuo­tan­to ja Eu­roo­pan toi­sek­si hal­vin säh­kön hin­ta.

Myös ra­ken­ta­mi­sen el­py­mis­tä ter­veh­di­tään ilol­la. Pin­taa raa­put­ta­mal­la pal­jas­tuu to­del­li­suus: ra­ken­ta­mi­sen kas­vu on pal­jol­ti da­ta­kes­kus­ten va­ras­sa. Asun­to­ra­ken­ta­mi­nen ma­taa pa­has­ti edel­leen, kos­ka myy­mät­tö­miä asun­to­ja on pal­jon ja hin­ta­ke­hi­tys ne­ga­tii­vi­nen. Mik­si os­taa tä­nään, jos hin­ta on huo­men­na alem­pi. Asun­non vaih­ta­mi­seen ai­ka on otol­li­nen, kos­ka vä­li­ra­haa tar­vi­taan vä­hem­män.

Myös ku­lut­ta­ja­puo­lel­ta kuu­luu hy­vää. Kort­ti­os­tok­set kas­voi­vat al­ku­vuon­na vii­ti­sen pro­sent­tia. Ko­ti­mai­sen ky­syn­nän kas­vua hi­das­taa suur­työt­tö­myys ja pel­ko työt­tö­mäk­si jou­tu­mi­ses­ta. Vaik­ka ku­lu­tus jo kas­vaa­kin vä­hän, sen on sel­väs­ti alem­mal­la ta­sol­la kuin työs­sä­käy­vien ta­louk­sien ku­lu­tus­mah­dol­li­suu­det.

Pank­ki­ti­leil­tä ei eu­ro­ja ku­lu­tuk­seen ja in­ves­toin­tei­hin juu­ri mene. Se sum­ma, mikä toi­sel­ta per­heel­tä eh­kä me­nee os­tok­siin, tu­lee se uu­del­ta sääs­tä­jäl­tä ta­kai­sin.

Vaik­ka ta­lou­den tun­nus­lu­vut ovat pit­käs­tä ai­kaa myön­tei­siä, se ei juu­ri vai­ku­ta mer­kit­tä­väs­ti kan­sa­lais­ten käyt­täy­ty­mi­seen. Vas­ta kun suur­työt­tö­myys al­kaa su­laa ja ih­mi­set ko­ke­vat ny­kyi­sen työ­paik­kan­sa var­mak­si, voi­vat eu­rot sääs­tö­ti­leil­tä läh­teä in­ves­toin­tei­hin ja ku­lu­tuk­seen.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja