Uusi-Kilponen: Suomi varovaisella linjalla
Suomen ulkopoliittista johtoa on arvosteltu siitä, ettei se ole tuominnut Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheita Grönlannin valtaamisesta tai hyökkäystä Venezuelaan ja presidentti Nicolas Maduron pidättämistä.
Niin presidentti Alexander Stubb kuin ulkoministeri Elina Valtonen ovat äärimmäisen varovaisia lausunnoissaan. Varovaisuuden on helppo ymmärtää. Yhdysvalloista on tullut Suomen merkittävä kauppakumppani ja turvallisuuden takaaja.
Poliittinen johtomme menee Suomen etu edellä ja yrittää samalla tasapainoilla oman poliittisen uskottavuuden ja Yhdysvalta-suhteiden vaalimisen välillä. Muissa pohjoismaissa ollaan kommentoinnissa rohkeampia ja arvostellaan jyrkemmin Trumpin politiikkaa. Niin Valtonen kuin Stubb sanovat vain yleisellä tasolla, miten kansainvälisiä sopimuksia ja maiden itsemääräämisoikeutta tulisi kunnioittaa.
Suomella on historiallista kokemusta siitä, miten suurvaltadiplomatiaa ja maan etua hoidetaan äärimmäisen ahtaissa raameissa. Kylmän sodan aikana Suomen poliittinen johto joutui pitämään suunsa supussa.
Parhaimmillaan tai pahimmillaan idänkaupan osuus viennistämme oli lähes kolmannes. Esimerkiksi Raumalla niin Rauma-Repolan kuin Hollmingin telakat olivat täystyöllistettyjä Neuvostoliiton laivatilauksista. Myös sellua paperia vietiin Raumalta Neuvostoliittoon.
Kauppa oli myös hyvin kannattavaa, sillä tilauksiin sisältyi hintatakuu. Inflaation jyllätessä hinta nousi ja kauppatasapainon takia ostimme lisää muun muassa öljyä.
Kaupan lisäksi hyviä suhteita tarvittiin rauhanomaiseen rinnakkaiseloon, sillä Neuvostoliitolla oli toistuvasti aikeita muuttaa Suomi sosialistiseksi. Puhuttiin muun muassa vuodesta 1968 alkaneista vaaran vuosista.
Raumalla Suomen suhteet suurvaltaan, nyt Yhdysvaltoihin, koetaan erityisen tärkeiksi. Ilman Alexander Stubbin golfdiplomatiaa ja hyviä suhteita Donald Trumpiin olisivat jäämurtajatilaukset saattaneet jäädä tilaamatta Suomesta ja Rauman telakalta.
Pitää muistaa sekin, että Rauma on vahvasti mukana myös Yhdysvaltojen mittavassa laivanrakennuksen koulutuskokonaisuudessa, jota Yhdysvaltain työministeriö rahoittaa 5,8 miljoonalla dollarilla.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


