Mik­si Suo­men ta­lous ei kas­va? Tätä ky­sy­mys­tä pal­lo­tel­laan tois­tu­vas­ti edus­kun­nas­sa, se­mi­naa­reis­sa ja yrit­tä­jä­jär­jes­töis­sä. Sel­ke­ää kas­vu­suun­taa ei näy­tä löy­ty­vän. Yh­te­nä syy­nä on roh­keu­den puu­te ja ky­vyt­tö­myys uu­dis­tua niin yri­tyk­sis­sä it­ses­sään kuin po­liit­ti­sis­sa lin­jauk­sis­sa.

Ve­ro­tuk­sel­la suo­si­taan jo ole­vaan yri­tys­kan­taa ja mer­kit­tä­väs­sä mää­rin sel­lai­sia alo­ja, joil­la ve­ro­na­len­nuk­set ei­vät kan­nus­ta in­ves­toin­tei­hin, uu­dis­tu­mi­seen tai ko­ko­naan uut­ta kas­vua tut­ta­vaan te­ke­mi­seen. Kun yh­tei­sö­ve­ron alen­nuk­ses­ta hyö­ty­vät eni­ten pank­ki- ja kaup­pa­kon­ser­nit, va­lu­vat hyö­dyt hel­pos­ti osin­koi­hin. Ve­ro­jär­jes­tel­män tu­li­si kan­nus­taa uu­dis­tu­maan, kas­vat­ta­maan lii­ke­vaih­toa ja luo­maan uut­ta te­ke­mis­tä. Myös jul­ki­sen tu­ki­po­li­tii­kan pai­no­pis­tet­tä oli­si siir­ret­tä­vä enem­män uu­siin in­no­vaa­ti­oi­hin, vih­re­ään ja di­gi­taa­li­seen siir­ty­mään, kuin van­han säi­lyt­tä­mi­seen.

Ny­kyi­seen tu­ki­po­li­tiik­kaan on mo­nia syi­tä: alu­eel­li­set int­res­sit, työ­paik­ko­jen säi­lyt­tä­mi­nen ja yri­tys­ten pai­nos­ta­mi­nen eli nii­den uh­kaus siir­tyä ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­le. Oli­si hyvä ky­syä, kuin­ka pal­jon lo­pul­ta ovat vai­kut­ta­neet ras­kaan te­ol­li­suu­den uu­dis­tu­mi­seen ja kas­vuun alen­ne­tut ener­gi­a­ve­ro­kan­nat tai yh­tei­sö­ve­ron alen­ta­mi­nen.

Suo­mes­sa pi­täi­si yhä enem­män läh­teä yrit­tä­jä­kes­kei­syy­des­tä ja suun­na­ta tu­ki­pa­nok­set sel­lai­siin sek­to­rei­hin, jois­sa on kas­vu­po­ten­ti­aa­lia. Maas­sam­me on pal­jon uu­siin tek­no­lo­gi­oi­hin ja di­gi­taa­li­siin in­no­vaa­ti­oi­hin kes­kit­ty­nei­tä yri­tyk­siä. Ne tar­vit­se­vat tut­ki­mus- ja ke­hi­tys­toi­mi­nal­le tu­kea ny­kyis­tä enem­män.

Pa­nos­tuk­sia pi­tää teh­dä myös inf­raan, yli­o­pis­tol­li­seen tut­ki­muk­seen ja ver­kos­to­jen ra­ken­ta­mi­seen (klus­te­ri­hin), jois­sa eri te­ke­mi­set tu­ke­vat toi­si­aan. Rau­man me­rik­lus­te­ri on hyvä esi­merk­ki te­ol­li­suu­den puo­lel­ta.

Suo­mes­ta löy­tyy lu­kui­sia esi­merk­ke­jä tek­ni­sis­tä in­no­vaa­ti­ois­ta, joil­la on val­ta­vaa kas­vu­po­ten­ti­aa­lia. Kun re­surs­sit me­ne­vät te­ke­mi­seen, käy hel­pos­ti niin, et­tei kas­vun es­tee­nä ole­via ra­hoi­tus­ka­na­via eh­di­tä tai jak­se­ta tut­kail­la. Sik­si tu­kien ha­ke­mis­ta tu­li­si hel­pot­taa. Nyt ha­kup­ro­ses­se­ja pi­de­tään lii­an by­rok­raat­ti­si­na ja mo­ni­mut­kai­si­na.

Pal­jas­ta­vaa Suo­mes­sa on jul­ki­sen puo­len ter­vey­den­huol­to. Jos hy­vin­voin­ti­a­lu­ei­ta oli­si läh­det­ty ra­ken­ta­maan vain po­ti­laan tar­peis­ta ja ta­lou­del­li­ses­ti jär­ke­vim­mäl­lä ta­val­la, meil­lä oli­si vain kym­me­nen alu­et­ta (nyt 27) ja ku­lut mil­jar­de­ja pie­nem­mät. Vä­hän sa­maa te­hot­to­muut­ta, var­man pääl­le pe­laa­mis­ta ja po­liit­tis­ta pai­not­tu­mis­ta näh­dään tuki- ja ve­ro­po­li­tii­kas­sam­me.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja