Maa­il­ma ei to­del­la­kaan ole en­ti­sen­sä. It­se asi­as­sa Yh­dys­val­to­jen ja maan pre­si­den­tin Do­nald Trum­pin tul­li­po­li­tiik­ka ja kan­sain­vä­li­sis­tä so­pi­muk­sis­ta ir­tau­tu­mi­nen muut­ta­vat mer­kit­tä­väl­lä ta­val­la maa­il­man­jär­jes­tys­tä.

Koko toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­kei­sen ajan maa­il­maan on py­rit­ty ra­ken­ta­maan sään­tö­poh­jais­ta jär­jes­tys­tä ja so­pi­maan neu­vot­te­lu­kump­pa­nien ta­sa­ver­tai­suus maan tai maa­no­san ta­lou­den koos­ta riip­pu­mat­ta. Yk­si mer­kit­tä­vä asia on ol­lut kan­sain­vä­li­sen kaup­pa­jär­jes­tön WTO:n pyr­ki­mys pois­taa kau­pan es­tei­tä ja luo­da maa­il­ma, jos­sa ta­va­raa ja pal­ve­lui­ta tuo­te­taan siel­lä, mis­sä se on edul­li­sin­ta. Tä­män pe­ri­aat­teen avul­la maa­il­man­ta­lous on kas­va­nut no­pe­am­min kuin kos­kaan ja nos­ta­nut sa­to­ja mil­joo­nia ih­mi­siä köy­hyy­des­tä. Myös Suo­men kal­tai­nen pie­ni vien­ti­ve­toi­nen maa on hyö­ty­nyt maa­il­man­kau­pan es­tei­den pur­ka­mi­ses­ta.

Nyt Yh­dys­val­lat ha­lu­aa muut­taa tä­män myön­tei­sen ke­hi­tyk­sen suun­taa. Tul­lit on sii­tä oi­va esi­merk­ki.

Eu­roo­pan uni­o­nil­le Trump aset­ti 15 pro­sen­tin yleis­tul­lin. Li­säk­si Eu­roo­pan ko­mis­si­on pu­heen­joh­ta­ja Ur­su­la von der Ley­en sopi 750 mil­jar­din ener­gi­aos­tois­ta Trum­pin kau­den ai­ka­na sekä 600 mil­jar­din in­ves­toin­neis­ta Yh­dys­val­toi­hin. Sitä pi­tää ih­me­tel­lä, mil­lä eväil­lä ko­mis­sio pu­heen­joh­ta­ja so­pii in­ves­toin­neis­ta tai os­tois­ta. Niis­tä päät­tä­vät jä­sen­maat ja in­ves­toin­neis­ta yri­tyk­set.

Tul­li­so­pi­mus on yk­si esi­merk­ki sii­tä, mi­ten sään­tö­poh­jai­suus ja ta­sa­ver­tai­nen neu­vot­te­lu­a­se­tel­ma on muut­tu­nut vah­vem­man osa­puo­len sa­ne­luk­si. Ko­mis­si­on pu­heen­joh­ta­ja neu­vot­te­li vain sii­tä, min­kä Trump voi­si hy­väk­syä, ei sii­tä, mi­ten kum­mal­le­kin on eduk­si pi­tää tul­lit mi­ni­mis­sään. Sel­lais­ta ei Trump ha­lun­nut kuul­la ja sik­si sii­tä ei pu­hut­tu.

Kau­pan es­tei­den ra­ken­ta­mi­nen on jär­jet­tö­myy­den huip­pu. Niis­tä ei hyö­dy ku­kaan. Ame­rik­ka­lai­set vii­me kä­des­sä mak­sa­vat nä­mä­kin tul­lit ko­hon­nei­na hin­toi­na. Jo skot­lan­ti­lai­nen ta­lous­tie­tei­li­jä Adam Smith to­dis­ti 1700-lu­vul­la, mi­ten va­paa­kaup­pa no­peut­taa ta­lous­kas­vua. Myö­hem­min va­paa­kaup­pa-aja­tus tuli Bri­tan­ni­an kaup­pa­po­li­tii­kan opin­kap­pa­leek­si.

YK:n ra­por­tin mu­kaan kau­pan es­tei­den pois­ta­mi­nen on kiih­dyt­tä­nyt ta­lous­kas­vua ja le­vit­tä­nyt tuo­tan­to­ket­ju­ja yli val­ti­o­ra­jo­jen. Avoi­mien mai­den ta­lous­kas­vu on ol­lut yli nel­jä pro­sent­tia ja pro­tek­ti­o­nis­mia, eli omien mark­ki­noi­den suo­je­lua, har­joit­ta­vien vain kak­si pro­sent­tia.

Mik­si pai­kal­li­nen leh­ti näis­tä kir­joit­taa? Ihan sik­si, et­tä nur­ja kaup­pa­ke­hi­tys kos­kee konk­reet­ti­ses­ti myös mei­tä.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja