Taas ker­ran on Suo­mes­sa nous­sut esiin ul­ko­mai­sen työ­voi­man lai­ton koh­te­lu. Tee­tet­ty lii­an pit­kin päi­viä il­man asi­al­li­sia kor­vauk­sia, mak­set­tu palk­kaa al­le so­pi­mus­ten mi­ni­mieh­to­jen jne. Vii­mek­si Tu­run Mey­e­rin te­la­kal­la pal­jas­tui ta­paus, jos­sa aliu­ra­koit­si­joi­den uk­rai­na­lai­sia so­taa pa­os­sa ole­via työn­te­ki­jöi­tä on käy­tet­ty hy­väk­si edel­lä mai­ni­tuil­la ta­voil­la. Myös ra­ken­nu­sa­lal­la pal­jas­tuu tä­män täs­tä vas­taa­via ta­pauk­sia. On­gel­ma on hy­vin mo­ni­syi­nen ja laa­ja. Sii­tä ker­to­vat muun mu­as­sa työ­suo­je­lu­tar­kas­ta­jien lau­sun­non.

Leh­tem­me toi­mi­tus on saa­nut kä­siin­sä do­ku­ment­te­ja, jois­sa muun mu­as­sa pal­jas­tuu, mi­ten yri­tys on myy­nyt eteen­päin ul­ko­mai­sia työn­te­ki­jöi­tä työn­te­ki­jöi­den tie­tä­mät­tä. Työn­te­ki­jät myy­nyt yri­tys on teet­tä­nyt yli­pit­kiä päi­viä al­le työ­eh­to­so­pi­mus­ten ja jät­tä­nyt yli­työ­kor­vauk­set mak­sa­mat­ta.

Har­vi­nais­ta ei­vät ole myös­kään ta­pauk­set, jois­sa Suo­meen töi­hin tu­le­va on jou­tu­nut mak­sa­maan läh­tö­maas­saan vä­lit­tä­jäl­le usei­den tu­han­sien, jopa kymp­pi­ton­nin kyn­nys­ra­han. Suo­men tul­les­saan työn­te­ki­jä ryh­tyy mak­sa­maan vä­lit­tä­jäl­le vel­kaan­sa ta­kai­sin. Työ­pai­kan vaih­ta­mi­nen on mah­do­ton­ta, kos­ka vel­ka vä­lit­tä­jäl­le tu­lee heti mak­suun.

Esi­mer­kik­si jul­ki­sel­le puo­lel­le han­kit­tu­jen hoi­ta­jien koh­dal­la on käy­nyt näin. Kyn­nys­ra­han ot­ta­mi­nen ei ole mo­nes­sa Aa­si­an maas­sa ri­kos. Kyn­nys­ra­han ot­ta­mis­ta har­ras­ta­vat jopa vi­ra­no­mai­set, jo­ten ”vi­ral­lis­ta tei­tä han­ki­tun” työ­voi­man koh­dal­la kyse voi ol­la ih­mis­kau­pas­ta suo­ma­lai­sen lain­sää­dän­nön mu­kaan.

On­gel­mia on ha­vait­tu sii­tä läh­tien, kun ul­ko­mais­ta työ­voi­maa on suu­re­mas­sa mi­tas­sa Suo­meen tul­lut. On kä­sit­tä­mä­tön­tä, et­tä lö­pe­rö lain­sää­dän­tö jopa hou­kut­taa joi­tain työ­nan­ta­jia vää­rin­käy­tök­siin, kos­ka sank­ti­ot ovat ole­mat­to­mat. Jos to­de­taan ali­palk­kaus, niin sii­tä sel­vi­ää pää­a­si­as­sa mak­sa­mal­la puut­tu­va sum­ma työn­te­ki­jäl­le.

Pa­ran­nu­seh­do­tuk­sia ei ole vai­kea lu­e­tel­la. Ali­palk­kauk­sen kri­mi­na­li­soin­ti ja kun­non sank­ti­ot ja pää­ti­laa­ja työn to­teut­ta­jan kans­sa vas­taa­maan mah­dol­li­sis­ta vää­rin­käy­tök­sis­tä.

Nyt ti­laa­ja­vas­tuu yl­tää vain työn­te­ki­jäs­tä yh­den por­taan ylös­päin. Ny­ky­ti­lan­tees­sa ura­kat saa­te­taan pilk­koa niin mo­nel­le ali­hank­ki­jal­le, et­tä val­von­ta me­nee käy­tän­nös­sä mah­dot­to­mak­si. Pa­ran­nus­ta toi­si vain kah­den ket­ju­tuk­sen sal­li­mi­nen.

Toki val­ta­o­sa aliu­ra­koi­ta te­la­koil­la tai ra­ken­nuk­sil­la te­ke­vät yri­tyk­set toi­mi­vat la­kien ja so­pi­mus­ten mu­kaan. On­gel­ma on sii­nä, et­tä edel­lä mai­ni­tul­la ta­val­la toi­mi­vat yri­tyk­set jää­vät kil­pai­lu­tuk­ses­sa hel­pos­ti mo­pen osaan.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja