Suo­mi viet­tää it­se­näi­syys­päi­vää en­si lau­an­tai­na. Päi­vän juh­lin­taa var­jos­ta­vat mo­net haas­teet. Maa­il­ma on tur­vat­to­mam­pi kuin vuo­si­kym­me­niin, kan­san­kun­nan ikään­ty­mi­sen ja hei­kon kas­vun tuo­mat haas­teet jul­ki­sel­le ta­lou­del­le pai­na­vat suo­ma­lais­ten mie­liä.

Vii­mek­si saa­tiin odo­tet­tu uu­ti­nen Suo­men jou­tu­mi­ses­ta EU:n tark­kai­lu­luo­kal­le, kos­ka vel­kaan­tu­mi­nen ylit­tää yli kol­men pro­sen­tin ra­jan bud­je­tis­ta ja vel­ka­mää­räm­me nou­see yli 60 pro­sen­tin ra­jan brut­to­kan­san­tuot­tees­ta.

Pa­hin­ta ei kui­ten­kaan ole nuo ra­ja­pyy­kin yli­tyk­set, vaan laa­jan yh­tei­sen nä­ke­myk­sen puu­te Suo­men suun­nas­ta. Mil­lai­sia kei­no­ja tar­vit­sem­me ta­lous­kas­vun käyn­nis­tä­mi­seen ja kaik­kien mu­ka­na py­sy­mi­seen.

Edus­kun­nas­sa ku­lu­te­taan val­ta­vas­ti ai­kaa ja ener­gi­aa syyl­lis­ten et­si­mi­seen; ke­nen tai min­kä hal­li­tuk­sen syy ny­kyi­nen ti­lan­teem­me on. Kat­so­taan enem­män pe­rus­tus­pei­liin kuin eteen­päin. Jo­kai­nen tie­tää, mi­ten sii­nä käy vii­meis­tään sil­loin, kun tie­hen tu­lee mut­kia.

Suo­men ta­lou­den on­gel­ma on uu­dis­tu­mi­sen puu­te. Mil­jar­di­tuil­la pön­ki­täm­me va­ho­ja ta­lou­den ra­ken­tei­ta ja alen­sim­me yh­tei­sö­ve­roa, joka vain kiih­dyt­tää ra­han pump­paa­mis­ta yri­tyk­sis­tä osin­koi­na. Suun­nan täy­tyy ol­la ta­san päin­vas­tai­nen. Tu­lok­sis­ta val­ta­o­sa pi­täi­si loh­kais­ta uu­dis­tu­mi­seen ja kas­vuun.

Mo­net suu­ret ja no­pe­as­ti kas­va­vat kan­sain­vä­li­set yri­tyk­set pa­nos­ta­vat osin­ko­jen si­jaan in­ves­toin­tei­hin. Osak­kee­no­mis­ta­jat luot­ta­vat sii­hen, et­tä yri­tyk­sen kas­vu kas­vat­taa myös hei­dän osa­ke­salk­kun­sa ar­voa.

Suo­men tu­lee vauh­dit­taa di­gi­taa­lis­ta kas­vua ja pa­nos­taa sii­hen, et­tä nuo no­pe­as­ti kas­va­vat alan yri­tyk­set saa­vat niin osaa­vaa ul­ko­mais­ta työ­voi­maa kuin suo­ma­lai­sia kor­ke­a­kou­lu­tet­tu­ja. Uu­sien kas­vu­y­ri­tys­ten lii­ke­vaih­to nou­see jo lä­hel­le 15 mil­jar­dia, ja ne työl­lis­tä­vät noin 55 000 kor­ke­an ta­son osaa­jaa.

Tek­no­lo­gi­a­te­ol­li­suu­den ar­vi­on mu­kaan alal­le tar­vi­taan 140 000 osaa­jaa seu­raa­van kym­me­nen vuo­den ai­ka­na. Puo­let tu­lee yri­tys­ten kas­vus­ta, puo­let elä­köi­ty­mi­sis­tä. Pe­rä­ti 74 pro­sent­tia työ­voi­ma­tar­pees­ta koh­dis­tuu kor­ke­as­ti kou­lu­tet­tui­hin.

Suo­mel­la ei ole va­raa me­net­tää tätä kas­vu­po­ten­ti­aa­lia sii­hen, et­tä me kek­sim­me uu­sia työ­pe­räi­sen maa­han­muu­ton es­tei­tä tai yli­o­pis­tot ei­vät ky­ke­ne vas­taa­maan kas­va­vaan kou­lu­tus­tar­pee­seen.

Eri­no­mai­nen asia on se, et­tä ul­ko­mai­sil­le huip­puo­saa­jil­le myön­ne­tään vii­den vuo­den ajak­si alem­pi ve­ro­kan­ta, ja sa­maa sään­töä ale­taan so­vel­taa myös vuo­sia ul­ko­mail­la työ­tä teh­neil­le suo­ma­lai­sil­le. Muun mu­as­sa Ruot­si on hou­ku­tel­lut osaa­jia maa­han jo pit­kään sa­man­moi­sel­la ve­ro­e­dul­la.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja