Rau­mal­la ta­pet­tiin nai­nen yk­si­tyi­sa­sun­nos­sa kak­si viik­ko sit­ten. Te­ki­jäk­si epäil­lään noin 60-vuo­ti­as­ta meis­tä. Ta­paus on jär­kyt­tä­vä ja nos­ti pin­taan kes­kus­te­lun nai­siin koh­dis­tu­vas­ta vä­ki­val­las­ta.

Ta­paus ei ol­lut Suo­mes­sa ai­nut­ker­tai­nen. Vas­taa­via nai­sen hen­gen vaa­ti­nei­ta te­ko­ja on ti­las­toi­tu maas­sam­me jo 11 tä­män vuo­den puo­lel­la. Vas­taa­vaa ei ole ta­pah­tu­nut 15 vuo­teen.

Täl­lai­sis­sa ta­pauk­sis­sa on kyse val­ta­o­sal­taan lähi- tai pa­ri­suh­de­vä­ki­val­las­ta. Vuon­na 2024 po­lii­sin tie­toon tuli noin 13 000 lähi- tai pa­ri­suh­de­vä­ki­val­ta­ri­kos­ta. Vä­ki­val­lan koh­teek­si jou­tu­neis­ta val­ta­o­sa, 74 pro­sent­tia oli nai­sia.

EU ja sen jä­sen­maat ovat si­tou­tu­neet nai­siin koh­dis­tu­van vä­ki­val­lan tor­jun­taan esi­mer­kik­si Is­tan­bu­lin so­pi­muk­sen kaut­ta. Vaik­ka Suo­mi ra­ti­fi­oi so­pi­muk­sen jo yli kym­me­nen vuot­ta sit­ten, sitä ei ole täy­si­mää­räi­ses­ti saa­tet­tu voi­maan.

Pal­jon ker­too jo se, et­tei Suo­mi ole va­ran­nut riit­tä­viä mää­rä­ra­ho­ja (noin 40 mil­joo­naa eu­roa) so­pi­muk­sen edel­lyt­tä­mien toi­mien to­teut­ta­mi­seen. Tun­tuu kä­sit­tä­mät­tö­mäl­tä sitä taus­taa vas­ten, et­tä Suo­mes­sa nai­siin koh­dis­tuu sel­väs­ti enem­män vä­ki­val­taa kuin Ruot­sis­sa ja Tans­kas­sa. Eu­roo­pan uni­o­nin 27 jä­sen­maan yli 15-vuo­ti­ais­ta ja sitä van­hem­mis­ta nai­sis­ta vä­ki­val­taa on ko­ke­nut 31 pro­sent­tia, kun Suo­mes­sa luku on 57 pro­sent­tia.

Toki Suo­mes­sa il­moi­te­taan vä­ki­val­ta­ta­pauk­sis­ta mo­nia mui­ta mai­ta her­kem­min ja ti­las­toin­nis­sa saat­taa ol­la ero­ja, mut­ta ti­lan­ne­ku­vaa se ei mer­kit­tä­väs­ti muu­ta.

Suo­ma­lai­nen nais­jär­jes­tö Nyt­kis, jo­hon muun mu­as­sa kaik­kien edus­kun­ta­puo­lu­ei­den nais­jär­jes­töt kuu­lu­vat, pi­tää on­gel­maa ää­rim­mäi­sen va­ka­va­na ja vaa­tii ti­lan­tee­seen puut­tu­mis­ta.

Eri­kois­ta on, et­tei näi­den nais­ten ään­tä saa­da riit­tä­väs­ti kuu­lu­viin edus­kun­ta­puo­lu­eis­sa. On­gel­ma on jo ti­las­to­jen mu­kaan akuut­ti ja va­ka­va. Jo­tain saa­mat­to­muu­des­ta ja asen­tees­ta ker­too se, et­tei tuo­ta yh­tei­ses­ti EU:n ta­sol­la so­vit­tua 40 mil­joo­nan mää­rä­ra­haa ole saa­tu esi­mer­kik­si en­nal­ta eh­käi­se­vään toi­min­taan.

En­nal­ta eh­käi­se­viä toi­mia teh­dään pal­jol­ti va­paa­eh­tois­jär­jes­töis­sä, joil­ta nyt lei­ka­taan ra­ho­ja ran­kal­la kä­del­lä.

Suu­ri apu saa­daan juu­ri en­na­koi­val­la työl­lä. Jos vi­ra­no­mais­ten tie­toon tu­lee nai­siin koh­dis­tu­vaa vä­ki­val­taa, pi­täi­si ti­lan­tei­siin ky­e­tä re­a­goi­maan ny­kyis­tä no­pe­am­min ja jä­mä­käm­min. Mo­nes­ti vä­ki­val­tai­ses­ta käy­tök­ses­tä on jo kul­ke­nut tie­to vi­ra­no­mai­sil­le, mut­ta ei ole löy­det­ty riit­tä­viä kei­no­ja puut­tua ta­pah­tu­mien kul­kuun.

Suo­mi on kai­kis­sa vä­ki­val­ta­ti­las­tois­sa EU:n kär­keä ja hä­pe­äl­lis­tä on, et­tä juu­ri hei­koim­mas­sa ase­mas­sa ole­viin eli nai­siin koh­dis­tuu edel­lä ku­va­tun kal­tai­ses­ti vä­ki­val­taa.

Pau­li Uu­si-Kil­po­nen

Pää­toi­mit­ta­ja