Naisen surma Raumalla nosti aiheellisen keskustelun
Raumalla tapettiin nainen yksityisasunnossa kaksi viikko sitten. Tekijäksi epäillään noin 60-vuotiasta meistä. Tapaus on järkyttävä ja nosti pintaan keskustelun naisiin kohdistuvasta väkivallasta.
Tapaus ei ollut Suomessa ainutkertainen. Vastaavia naisen hengen vaatineita tekoja on tilastoitu maassamme jo 11 tämän vuoden puolella. Vastaavaa ei ole tapahtunut 15 vuoteen.
Tällaisissa tapauksissa on kyse valtaosaltaan lähi- tai parisuhdeväkivallasta. Vuonna 2024 poliisin tietoon tuli noin 13 000 lähi- tai parisuhdeväkivaltarikosta. Väkivallan kohteeksi joutuneista valtaosa, 74 prosenttia oli naisia.
EU ja sen jäsenmaat ovat sitoutuneet naisiin kohdistuvan väkivallan torjuntaan esimerkiksi Istanbulin sopimuksen kautta. Vaikka Suomi ratifioi sopimuksen jo yli kymmenen vuotta sitten, sitä ei ole täysimääräisesti saatettu voimaan.
Paljon kertoo jo se, ettei Suomi ole varannut riittäviä määrärahoja (noin 40 miljoonaa euroa) sopimuksen edellyttämien toimien toteuttamiseen. Tuntuu käsittämättömältä sitä taustaa vasten, että Suomessa naisiin kohdistuu selvästi enemmän väkivaltaa kuin Ruotsissa ja Tanskassa. Euroopan unionin 27 jäsenmaan yli 15-vuotiaista ja sitä vanhemmista naisista väkivaltaa on kokenut 31 prosenttia, kun Suomessa luku on 57 prosenttia.
Toki Suomessa ilmoitetaan väkivaltatapauksista monia muita maita herkemmin ja tilastoinnissa saattaa olla eroja, mutta tilannekuvaa se ei merkittävästi muuta.
Suomalainen naisjärjestö Nytkis, johon muun muassa kaikkien eduskuntapuolueiden naisjärjestöt kuuluvat, pitää ongelmaa äärimmäisen vakavana ja vaatii tilanteeseen puuttumista.
Erikoista on, ettei näiden naisten ääntä saada riittävästi kuuluviin eduskuntapuolueissa. Ongelma on jo tilastojen mukaan akuutti ja vakava. Jotain saamattomuudesta ja asenteesta kertoo se, ettei tuota yhteisesti EU:n tasolla sovittua 40 miljoonan määrärahaa ole saatu esimerkiksi ennalta ehkäisevään toimintaan.
Ennalta ehkäiseviä toimia tehdään paljolti vapaaehtoisjärjestöissä, joilta nyt leikataan rahoja rankalla kädellä.
Suuri apu saadaan juuri ennakoivalla työllä. Jos viranomaisten tietoon tulee naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, pitäisi tilanteisiin kyetä reagoimaan nykyistä nopeammin ja jämäkämmin. Monesti väkivaltaisesta käytöksestä on jo kulkenut tieto viranomaisille, mutta ei ole löydetty riittäviä keinoja puuttua tapahtumien kulkuun.
Suomi on kaikissa väkivaltatilastoissa EU:n kärkeä ja häpeällistä on, että juuri heikoimmassa asemassa oleviin eli naisiin kohdistuu edellä kuvatun kaltaisesti väkivaltaa.
Pauli Uusi-Kilponen
Päätoimittaja


